Kesäloma alkoi tällä humanistin alulla nyt. Tai no, loma on aina suhteellinen käsite. Nykyinen elämä vaatii aina jatkuvaa tarvetta päivittää tietojaan ja aktiivisesti itse laajentaa omia tiedon alueitaan. Maailma on monimutkainen – ja sen takia sitä olisi hienoa ymmärtää vähän enemmän.

Opiskelen yhteiskuntatieteitä yliopistossa. Siispä, on aika suunnata erilaisiin aloihin näin kesällä. Sängyllä on noin 300 sivun opas Python-ohjelmointikieleen. Olen sivulla 56, aiheena on luokat Pythonissa. Iltalukemista siis riittää vielä hetken aikaa. Samalle alalle kuuluu myös toive katsoa millaista PHP on ihan oikeasti ja nopea katsaus AJAXiin. Tietotekniikka-alan tunnistaa ainakin jatkuvista lyhenteistä jos ei muusta.

Jotten muuttuisi tietojenkäsittelijäksi, ajattelin lukevani vähän pehmeämpiäkin aiheita. Neljäsataa sivua teoksesta “Opetuksen perusmuodot” olisi mahdollisuus lukea ja olisi kirjahyllyssä teos e-Learningistäkin. Samoin kirjahyllyyn on eksinyt muutama teos jotka käsittelevät kysymystä tutkimuksesta. Jostain syystä itseäni houkuttaa todella paljon pyrkiä ymmärtämään mitä tutkimus on olevinaan ja miten sitä tehdään. Pienellä humanoidilla taitaa olla salaperäisiä haaveita…

Toki ei saa sitä opiskelujakaan unohtaa ihan täysin. Ajattelin tutkailla tenttikirjoja vähän etukäteen ja myöskin suunnitella opintoja vähän paremmin kuin kuluneella lukuvuonna. Ja yrittää läpäistä kaikki tentitkin ihan ensimmäisellä yrittämällä. Mutta, yhden virheen teen kuitenkin: valitsen liikaa kursseja ja olen hajota siihen.

Juuri tulin poliittisen ajattelun perusteiden uusintatentistä. Tällä kertaa olin jopa tutustunut tenttikirjallisuutaan ja tiesin likimäärin jokaisen koepaperilla olleen henkilön periaatteet.

Ensimmäiseksi vastasin kysymykseen siitä, mitä on poliittinen ideologia, erityisesti tarkastellen sitä Marxin ja Mannheimin näkökulmista. Onneksi olin aikaisempia tenttejä tarkastellut ja huomannut niissä saman kysymyksen, eli tuotin vastausta yhteensä kolme sivua. Olisi se paremminkin voinut mennä tosin…

Seuraavaksi tuli vastaan Locke ja Hobbes ja heidän sopimusteoriansa. Tarkastelin ensiksi luonnon tilaa, sitten vertailin sopimuksen luonnetta ja johtajan asemaa. Olisi sekin voinut mennä paremmin.

Viimeiseksi tuli eteen hankala valinta; kertoako Montesquien politiikan teoriasta vaiko Hegelin vaikutuksesta Marxin teoriaan ja ajatuksiin. Hegelistä muistan sen verran, että hänellä oli vähintäänkin sieninen teoria hengestä; niin sieninen ettei sitä voi ymmärtää tälläinen tyhmä fuksi.

Siispä, päädyin kertomaan vallan kolmijako-opista. Tentin, ja ehkä elämäni huonoin vastaus. Nimittäin, tentin jälkeen minulle paljastui että Montesqui on paljon muutakin kuin vallan hajoittaminen; hänellä oli myös teorioita hengestä ja laeista.

Jos olen jotain oppinut, niin sen ettei poliittisen filosofian opiskelu sovi minulle. Liian ideologista ehkäpä? Olkoon tentaattori minulle armollinen ja tulkoon kurssi läpäistyksi.

Tilastotieteen peruskurssin jälkeen opiskelijan elämä jatkuu luonnollisesti tilastotieteen jatkokurssille. Kurssille, joka saattaisi opettaa jotain uutta tilastotieteestä. Avata silmät ja saada vaihtamaan pääainetta. Tai sitten pettää kaikki odotukset.

No, tentti oli siis tänään. Peruskurssilta tuttujen lineaarisen regression, todennäköisyyslaskennan ja khii-testin lisäksi kysyttiin mielipidettä luottamusvälistä ja arvioitiin sairaalan odotusaikoja. Mihin jäi varianssianalyysi, joka vaikutti niin mielenkiintoisalta? Entäs Kendalin tau tai Cramarin vee?

Kurssita tuli varsinainen flobbi; jotenkin tuntuu että osaan tilastotiedettä nyt vähemmän kuin kurssin alussa. Varsin hyvä saavutus kymmenen opintopisteen kurssilta. Ehkä minua turhautti Mellinin oppikirja (joka on harvinaisen epäselvä) tai sitten koko kurssin verkkosivusto (joka sekin on epäselvä). Ehkä vähän harmitti, että kaikki kiinnostava ohitettiin nopeasti, mutta tylsät jutut saivat liikaa aikaa.

Tentti oli varsin helppo; lukuunottamatta luottamusvälitehtävää se meni varsin hyvin. Luottamusväleissä takerteli annettu viitekehys. Eihän sitä voi aina ymmärtää että miten binomijakaumaa tulisi soveltaa kyseisessä tehtävässä, joten siitä tuli varsin mielenkiintoista – vaikka luottamusvälin idean ymmärränkin.

Mutta, matemaattiseen tapaan vastauksista löytyy muutama pieni virhe, eli eipä siitä viitosta uskalla odotella. Ehkäpä nelonen tai jopa kolmonen. Mutta, seuraavat haasteet ovat jo edessä: poliittisen ajattelun perusteiden uusintaottelu on edessä.