Eilen sähköpostiini tuli viesti jossa huomautettiin, että ilmoittautumispakollisille kursseille tuli ilmoittautua noin puoli tuntia sitten. Paniikissa ilmoittauduin seuraaville varsin selville kursseille:

• Valtio-opin tutkimuksen metodologia on pääaineeni mukaisesti seuraava kurssi joka on edessä. Kaksi kirjaa, luennot ja tentti.
• Euroopan unionia käsittelevä asiantuntijaseminaari, suoritustapana luentopäiväkirja
• Euroopan unionia haukkuva kurssi, suoritustapa avoin

Edelleen jäi hommia tekemättä; peliteorian kurssille oikeasti haluan, tilastotieteen sivuaine pitäisi päätellä ja tieteen ja teknologian tutkimuksen sivuaine aloittaa. Sen lisäksi eräs irkkituttu Suviko sai minut melkoisen vakuuttuneeksi, että haluan lukea satunnaisia kursseja sosiologian laitokselta; mikä olisikaan hienompaa kuin ymmärtää kansalaisosallistumisen uusia muotoja tai ymmärtää tieteen ja teknologian dynamiikkaa?

Uupumaan jää tulevaisuuden tutkiminen, kieliopinnot sekä naistutkimukseen perehtyminen. Saas nähdä koska oikeasti eksyn naistutkimuksen laitokselle – vaikka se alkoikin pienoisena vitsinä käsitykseni tieteenalasta on muuttunut positiivisemmaksi ja jotakuinkin sellaiseksi että se saattaisi sopia minulle.

Tänään aamulla pitää hoitaa opintoasiat kuntoon – mikä olisikaan parempia tapa aloittaa kesälomansa?

Palasin jälleen kerran Päivölän Kansanopistolle, mutta tällä kertaa en ajatellutkaan matematiikkaa. Oli aika kaivaa esiin oma humanistinsa ja käydä katsomassa muutamia luentoja kiinnostavalta kurssilta.

Ensimmäiseksi oli edessä Heli Siivolan puheenvuoro turvallisuus- ja puolustuspolitiikasta Euroopan unionissa. Siivolan työskentelee puolustusministeriössä ja keskittyi enemmän kuvaamaan puolustushallinnon organisaatiota. Jännittävät pohdiskelut esimerkiksi Euroopan unionin haudatussa perustuslaissa mainituista turvatakuista jäivät välistä, mutta toisaalta ymmärrykseni nopean toiminnan joukoista ja sen yhteyksistä NATOn vastaaviin joukkoihin.

Opiskelijoita kiinnosti enemmänkin Suomen mahdollinen jäsenyys NATOssa, josta esitimme kysymyksiä. Kiinnostava näkökanta on, että todellisuudessa olemme jo rauhankumppanuuspartenri kyseiselle organisaatiolle ja näin olemme mukana siellä missä sattuu ja tapahtuu. Lisäksi Siivolan nosti esille ettei NATO sinäänsä ole nykyisin Yhdysvaltojen hyökkäysjoukkio, koska jopa valtameran takana on hoksattu, ettei se ole kannattava politiikka. Nykyisin epämääriset hyökkäykset näet tehdään koalitiovoimilla, joissa suuret NATO-maat kuten Ranska ja Saksa eivät välttämättä ole mukana.

Eräs opiskelijoista oli valtiosihteeri Raimo Sailas, joka istui vieressäni luentosalissa. Valitettavasti en nähnyt hänen esitystä aiheesta Suomen lähiajan näkymät, mutta uskoisin että esimerkiksi tehokkuus ja huippuyliopistot ovat olleet esillä.

Seuraavana päivänä kävin seuraamassa viimeisen luentoni. Keskosta meillä oli puhumassa Erkki Heikkinen pohtien yrityksen vastuuta nykyaikaisessa maailmassa. Kuulema Kesko on eräs vähittäiskauppa-alan parhaita tämän asian osaajia, ja sen vakuudeksi meille annettiin 84 sivuinen yhteiskuntavastuun raportti. Oikeastaan, alalla on olemassa standartinomainen jäörjestelmä Global Reporting Initiative, joka määrittelee osittain best bractice-käytäntöjä.

Raportista selviää että Keskon toiminnan kannalta välttämätön tavaran liikuttelu on tuottanut arviolta 33879 tonnia hiilidioksidia. Kiintoisana kysymyksenä esitän, kuinka paljon oma elämäsi tuottaa vastaavaa kasvihuonekaasua.