Palasin jälleen kerran Päivölän Kansanopistolle, mutta tällä kertaa en ajatellutkaan matematiikkaa. Oli aika kaivaa esiin oma humanistinsa ja käydä katsomassa muutamia luentoja kiinnostavalta kurssilta.

Ensimmäiseksi oli edessä Heli Siivolan puheenvuoro turvallisuus- ja puolustuspolitiikasta Euroopan unionissa. Siivolan työskentelee puolustusministeriössä ja keskittyi enemmän kuvaamaan puolustushallinnon organisaatiota. Jännittävät pohdiskelut esimerkiksi Euroopan unionin haudatussa perustuslaissa mainituista turvatakuista jäivät välistä, mutta toisaalta ymmärrykseni nopean toiminnan joukoista ja sen yhteyksistä NATOn vastaaviin joukkoihin.

Opiskelijoita kiinnosti enemmänkin Suomen mahdollinen jäsenyys NATOssa, josta esitimme kysymyksiä. Kiinnostava näkökanta on, että todellisuudessa olemme jo rauhankumppanuuspartenri kyseiselle organisaatiolle ja näin olemme mukana siellä missä sattuu ja tapahtuu. Lisäksi Siivolan nosti esille ettei NATO sinäänsä ole nykyisin Yhdysvaltojen hyökkäysjoukkio, koska jopa valtameran takana on hoksattu, ettei se ole kannattava politiikka. Nykyisin epämääriset hyökkäykset näet tehdään koalitiovoimilla, joissa suuret NATO-maat kuten Ranska ja Saksa eivät välttämättä ole mukana.

Eräs opiskelijoista oli valtiosihteeri Raimo Sailas, joka istui vieressäni luentosalissa. Valitettavasti en nähnyt hänen esitystä aiheesta Suomen lähiajan näkymät, mutta uskoisin että esimerkiksi tehokkuus ja huippuyliopistot ovat olleet esillä.

Seuraavana päivänä kävin seuraamassa viimeisen luentoni. Keskosta meillä oli puhumassa Erkki Heikkinen pohtien yrityksen vastuuta nykyaikaisessa maailmassa. Kuulema Kesko on eräs vähittäiskauppa-alan parhaita tämän asian osaajia, ja sen vakuudeksi meille annettiin 84 sivuinen yhteiskuntavastuun raportti. Oikeastaan, alalla on olemassa standartinomainen jäörjestelmä Global Reporting Initiative, joka määrittelee osittain best bractice-käytäntöjä.

Raportista selviää että Keskon toiminnan kannalta välttämätön tavaran liikuttelu on tuottanut arviolta 33879 tonnia hiilidioksidia. Kiintoisana kysymyksenä esitän, kuinka paljon oma elämäsi tuottaa vastaavaa kasvihuonekaasua.

This entry was posted on Friday, August 3rd, 2007 at 9:44 pm and is filed under Opiskelua. You can follow any responses to this entry through the RSS 2.0 feed. You can skip to the end and leave a response. Pinging is currently not allowed.