Kuten useimmat opiskelijat, teen tosi epämääräisiä asioita työkseni. Eksyin opettamaan SPSS-ohjelmistoa valtiotieteelliseen tiedekuntaan jo toistamiseen. Kurssin sisältöä sen enempää moittimatta (niissä olisi kyllä varsin runsaasti pohdittavaa) kerron tämän illan luennoista.

Eräs opiskelija nimittäin kysyi miten korrelaation p-arvo lasketaan. SPSS-ohjelma laskee sen, mutta ei tietenkään esitä laskukaavaa suoraan. Mietin hetken aikaa; muistelen että kaava on olemassa ja se liittyy jotenkin T- tai normaalijakaumiin. Mutta kaava ei vain palautunut mieleeni; lupasin toki kaivaa sen esille muttei se kuulema ollut tarpeellista.

Kuitenkin kotona tämä asia häiritsi mieltäni, mitenkäs tämä pitikään tehdä. Kaivoin hyllystäni Snedecorin ja Cochranin (1980) teoksen Statistical methods voidakseni virkistää muistiani. Ja toki se virkisti: korrelaation nollahypoteesina on ettei korrelaatiota olisi. Tietyllä luotettavuudella tästä hypoteesista voidaan siis luopua (p-arvo) tietyllä todennäköisyydellä. Tämä taas saadaan t-jakaumalla tyypillisesti vapausastein . Itse t-arvo taas on . Tulipahan selvennettyä tätäkin ainakin itselleen.

Etsinnässäni satuin myös katsahtamaan Metsämuurosen (2006) teosta Tutkimuksen tekemisen perusteet ihmistieteissä. Puuttumatta termin ihmistieteet pahuuteen, havaitsin että teos on minulle varsin relevantti ja merkittävä jos ei muuten niin viiteaineistona: teenhänkevään aikana niin laadullisen kuin määrällisen tutkimusmenetelmän harjoitustyön.

Suurin osa blogin lukijoista toivottavasti ymmärtää millaista XP-ohjelmointi on. En nyt ajo kehittää yhtä sienistä menetelmää opiskella, mutta kuitenkin ideani on pyrkiä XP:n kaltaiseen yllättävään lähestymistapaan. Kuitenkin minun pitää heti alkuun tunnustaa, etten ole alan pioneeri; esimerkiksi toveri Tivi-chan on kunnostautunut alalla.

Ennen metodiigan esittelyä on hybvä lähteä siitä mikä nykyisessä opiskelussa epäonnistuu. Väitän, ettei ainakaan minua ole painostettu etsimään rajoja erityisen paljon. Lainatakseni erästä Nokian säätiön palkinnon saajaa: “Rajojen etsiminen on tärkeää.”

Katselen tulevaa kaksiviikkoistani hiukan pelokkaasti: peliteorian tentti (5 op), muutama luentopäiväkirja (6 op) sekä tutkielma e-, m- ja u-politiikasta (6 op). Yhteensä 17 opintopistettä. Mutta, mihin onkaan hukkunun Piia ja hänen tilastotieteensä?

Siispä olen suunnannut matematiikan ja tilastotieteen laitokselle, ja huomasin että minulla on vielä toivoa: erillistentit ovat joulukuun lopussa. Nyt harkitsenkin vakavasti sitä, mihin pitäisi ilmoittautua.

Suomen ylioppilaskuntien liitto argumentoi tällä hetkellä runsaasti maksuttoman koulutuksen puolesta. Helsingin yliopiston ylioppilaskunta on tehnyt suuntaa antavan laskurin siitä kuinka paljon opinnot maksaisivat. Mietin hetken miten laskuri on toteutettu ja kappas, lähdekoodihan löytyi sivulta (uudelleenmuotoiltu tarkoitukseen sopivammaksi):

var painot = [1, 1, 1.9, 1.3, 1.6, 1.5, 1.3, 1, 1, 1.6, 3.5, 1];

function laske() {
var summa = vuosien_määrä*200;
var kerroin = 104.4955;
for (var i = 0; i != 12; i++) {
var v = (perusopinnot*(2/3))+aineopinnot+(syventävät opinnot*(4/3));
v = v*kerroin*painot[i];
summa = summa + v;
}

Pitkään aikaan en ole nähnyt yhtä sienistä mallia, joka HYYtä lainaten perustuu

Helsingin yliopiston toteutuneisiin koulutuksen kustannuksiin vuodelta 2006 ja karkeisiin arvioihin oppialojen kalleuseroista. Eri opintotasojen välisiä kustannuksia on yritetty myös arvioida.

Ei tuossa mitään muuta, kuin se että ottaen huomioon varsinaisen mallin epätarkkuus – onko järkevää ilmaista että arvon humanoidinne opinnot tähän mennessä olisivat tulleet maksamaan 12560,81 euroa? (Varsinkin, jos syötin kaikki tiedot oikein!) Tarkkuus 12000 tai 13000 olisi riittänyt minulle ihan hyvin,