Jo muinaiset kreikkalaiset pohtivat minkälaisia ovat hyvät ihmiset ja kannattaako ihmisen olla oikeamielinen – kuten he asian ilmaisivat. Masentavaa kyllä, tämä kysymys – kuten myös pohdinta parhaasta valtiomuodosta – jatkuu edelleen. Otin ensi askeleeni filosofian ihmeelliseen maailmaan lukemalla Platonin Valtion osana Poliittisen ajattelun perusteiden kurssia.

Seuraavana askeleena olisi tehdä noin kahdeksan sivun essee aiheesta. Mallina on kaikille tuttu “erittele ja tulkitse”, jonka pohjalta mietin seuraavaa sisällysluettelorunkoa:

• Johdanto
• Valtiotyypit
• Ihmistyypit
• Ihannevaltio
• Yhteiskuntaluokat
• Filosofi-kuninkaat
• Sotilaat
• Asuisinko itse Valtiossa?
• Taide
• Oikeamielisyys

Lisäksi mietin kahta erillistä harmaalle painettua ajatustenvirran omaista osuutta; toinen käsittelee tasa-arvoa ja toinen sotaa. On oikeasti kiintoisaa huomata, että esimerkiksi tasa-arvoa koskevat kysymykset ovat olleet melko samankaltaisia; Platon käyttää tasa-arvon määritelmänä minun ajatusmaailmaan sopivaa samat oikeudet ja samat velvollisuudet-käsitystä.

Sodasta voisin huomauttaa, että Platon kiinnitti huomiota siihen että tyrannien on pakko sotia pitääkseen kansakunnan yhteisenä. Edelleen nykypäivänä sama käsitys on voimassa (vrt. Paloheimo ja Wiberg: Politiikan teoria) – ja pienenä yhteiskunnallisena huomautuksena todettakoon että ehkä kaksi kiintoisinta sotivaa valtiota tällä hetkellä on Yhdysvallat (Operation Iraqi Freedom) ja Venäjä (Operaatio Tšetšenian vapaus). Oikeastaan, popularisoidaan tätä ja katsotaan hetkeksi aikaa nykyisiä sotia. Nopeasti katsottuna vähässä ovat valtiot joissa toinen sotiva osauoli ei olisi autoratiivinen.

Jos lukija jaksaa lukea Valtion 10 ensimmäistä sivua (kuten kirjan edellinen lukija teki: marginaalimerkinnät päättyvät sivulle 7) hän huomaa että koko teos käsittelee oikeastaan yhtä kysymystä: ollakko vaiko eikö olla oikeamielinen ihminen.

Aristoteles yrittää argumentoida että todella ihmisen kannattaa olla oikeamielinen – mutta mielestäni hän tässä epäonnistuu. En nimittäin pitänyt vakuuttavana viimeisen kirjan selitystä siitä miten väärämieliset tulevat kärsimään enemmän kuin oikeamieliset kuolemassaan. Toisaalta, ehkä kyse on vain lukijan tyhmyydestä – mutta samoin perustelun tueksi luotu valtio on vähintäänkin kiinnostava.

Kyseessä on harvainvalta (aristokratia), joka on varsin hyvä pohja. Nimittäin, demokratia ei oikeasti toimi, kuten esimerkiksi äänestysprosentti meille paljastaa. Harvainvallan hyvä puoli näet on, että silloin todelliset viisaat miehet pääsevät päättämään asioista – eikä nimeltä mainitsemattomat mitään osaamattomat ministerit.

Kuitenkin, Aristoteleen muotoilema aristokratia on vinoutunut, siellä ei vain voisi mielestäni asua. Esimerkiksi sotilasyhteiskuntaluokassa kaikki on yhteistä; mukaanlukien naiset ja lapset. Nyt taas tulee hetki ideoida, mutta jos lukija on tutustunut Utopiaan, se on lähellä sitä mitä its epidän hyvänä.

Oy Humanoidi Ab

on asiantuntemukseen keskittyvä asiantuntijuustoimisto. Yrityksen visio on olla alansa johtavin palveluiden tarjoaja mahdollistaen all-in-one-ratkaisut muille yrityksille. Yrityksen strategia on luoda poikkeuksellinen, täysin uusi lähestymistapa asiakkaansa ongelmiin. Yrityksen missioksi on määritelty saavuttaa iso-G neljän ja puolen vuoden sisällä.

Avainlukuja

• Tuottavuus: 46
• Joutuja kahvikuppeja: 0
• Laatu (keskimääräinen): 4.16
• Laatu (painotettu): 4.22
• Laatu (virheettömyys): 52 %
• Kustannettuja työsuhdelounaita: liikaa (arvio)
• Kannattavuus: 57.16 € (arvio)

Toiminta

Yrityksen toimita alkoi syyskuussa kolmella erillisellä merkittävällä markkina-alueella; Cs-saarilla, Statlandiassa ja myös kotimaassa. Kiintoisaa kyllä, ulkomaan toiminnot eivät niinkään häirinneet kotimaan työskentelyä. Ensimmäisen kvartaalin päätös oli myönteinen, vaikkakin kotimaan toiminta aiheutti pienoisen pettymyksen.

Viimeisellä kvartaalilla jatkoimme toimintaamme niin kotimaassa että ulkomailla, ehkä lievästi panostaen kotimaan toimintaan enemmän. Tämä kannatti, koska joulumyynti erityisesti kotimaassa osoittautui varsin suotuisaksi.

Tulevaisuus

On syytä olettaa että yhtiön kannattavuus laskee ensimmäisellä ja toisella kvartaalilla. Näistä aiheutuva matalapaine vaikeuttaa ulkomaan toimintoja myös kolmannella ja neljännellä kvartaalilla jolloin markkinaosuutta joudutaan hankkimaan jopa laadun kustannuksella. Myös tuottavuus saattaa olla vaarallisessa tilanteessa; materiaalivarannot ovat vähissä ja tuotteita joudutaan valmistamaan hvyin epämääräisillä raaka-aineilla.

Liiketoimintaa haittaa myös yrityksen tavoite ylläpitää yhteiskunnallisia suhteita joka luonnollisesti laskee kannattavuutta.

Tavoite on käynnistää kolmannella kvartaalilla uudet ulkomaantoiminnot STS-maissa. Liiketoimintaa pyritään jatkamaan vähintäänkin vuoden 2008 toiselle kvartaalille.

Lukijaa saattaa yllättää että olen törmännyt useamman kerran luennoilla pohdintoihin matematiikan luonteesta. Vielä suurempi yllätys varmasti on, että en ole edes harhautunut pois luennon aiheesta: “Yhteiskuntatieteet ja argumentaatio” on kiintoisa kurssi monestakin syystä.

Pohtikaamme hetki aksiomaattista järjestelmää esimerkiksi kunnassa tai Euklidisen geometrian aksioomia. Miten nämä aksioomat ovat muotoutuneet? Luennolla esitettiin seuraava – ehkä matemaatikkoja loukkaava – ajatusmalli: aksioomat on perustelu havaituista teoreemista ja käytännöstä ja ne on sitten joku muotoillut järkevästi. Kuitenkin tämä malli perustelisi sen, miksi suurin osa aksioomista joihin normaalisti törmää on aika järkeviä (mitä, voidaanko kaksi pistettä aina yhdistää janalla?).

Kuitenkin esitetty malli myös loukkaa matemaattista ajatusmaailmaa; oletetaan jotain ja sen avulla todistetaan se. Tämä suunta on luonnollisesti päättelemistä. Oikeastaan tässä havaitaan jo kaksi perussuuntaa kaikissa tieteissä teorioiden ja päättelyn välillä: teorioista voidaan päätellä havaintoja ja havainnoilla voidaan perustella teorioita. Oikeastaan aivan puhtaimmillaan matematiikassa kadotettaisiin kaikki yhteydet reaaliseen maailmaan ja leijuttaisiin omalla (imagnääri)pilvellä – oletetaan aksioomat vain annettuina.

Toisaalta matematiikkan erityistä asemaa tieteen kentässä kuvaa se että siinä oletukset on saatu oikeasti kirjoitettua ylös aksioomiksi. Muissa tieteissä tämä voisi olla hienoa (oletetaan pyöreä lehmä, johon ei vaikuta ilmanvastus ja joka leijuu kaksi metriä maan pinnan yläpuolella) jos niissä niissä olevista kirjaamattomista olettamuksista päästäisiin sopimukseen. Mutta, kuinkakohan pitkä teoskin olisi “Poliittisen toiminnan aksioomat”-teos, joten ehkä unohdamme yhteiskuntatieteen aksiomisoinnin.

Toisaalta tilastotieteen luennolla luonnehdittiin matemaatikkoja seuraavasti:

Niiättehän ne matemaatikot, ne on aina etsimässä vastaesimerkkiä.

Oikeastaan, sen verran mitä lukiossa osasin matematiikkaa muistan aina että vastaesimerkit on kivoja: yksi vastaesimerkki voi kaataa koko teorian ja riittää siis todistukseksi – paljon vaikeampaa ainakin minulle oli muotoilla oikeasti toimiva todistus johonkin.

No, jottei teksti menisi liian matemaattiseksi niin otetaan vähän puhtia filosofiasta. Olen pyrkinyt blogissani tarjoamaan näkökantoja siihen mitä me opiskelemme valtiotieteellisesssä tiedekunnassa – nyt voisin kertoa päättelysäännöistä:

• Deduktio vastaa normaalia implikaatiota, tehdään oletus ja pätevän päättelyn avulla saavutetaan johtopäätös.
• Induktio vastaa matemaattisen induktion ajatusperinnettä: yleistämme väitteen koskemaan kaikkia sopivalla tavalla.
• Abduktio on ehkä kiinnostavin päättelysääntö, se on tavallaan implikaatio toiseen suuntaan: Jos tiedämme että kun on lämmin niin jäätelöä myydään ja havaitsemme että jäätelöä yllättävää kyllä myydään, voimme päätellä että luultavasti on lämmintä.

Näillä kolmella päättelysäännöllä tulisi ainakin tämän kurssin laajuudessa perustelemaan kaikki; täsmällisesti vain ensimmäinen päättely on sitova toisen ja kolmannen ollessa todennäköisyystodistelua ja tätä kautta epäsitovia. Mutta, ainakin päättely on pitkälle matematiikkaa; viime luennolla ihmettelimme miksi epätodesta saa seurata ihan mitä tahansa loogisen totuusarvotalukon mukaan.