Pieni Matti oli syksyllä ihan ulalla maailman menosta ja törmäsi omaan tutoriisa, joka suostutteli Mattia hallitukseen. Matti sitten eksyi vaalikokoukseen ja hän joutui pääsi hallituksen jäseneksi. Hallituksen sisäisessä tehtävänjaossa Matista sitten tuli sihteeri, koska kaikkiin muihin tehtäviin oli jo ammattitaitoiset ihmiset.

Nyt sihteerinä olen päässyt tutustumaan kokoustekniikan ihanaan maailmaan – myös ihaniin pöytäkirjoihin ja niiden tuottamiseen. Jostain ihmeestä elin aikaisemmin käsityksessä, että pöytäkirjat pyrkivät kuvaamaan kokouksen todellista kulkua; käsitykseni osoittautunut virheelliseksi on.

Kiintoisa päättely on mielestäni seuraava: Kokouksen pöytäkirja on julkinen dokumentti. Koska se on julkinen dokumentti, siinä ei saada pahoittaa kenenkään mieliä. Siispä pöytäkirjoja saatetaan joutua sensuroimaan niin ettei kukaan siitä loukkaantuisi.

Tähän mennessä äänestystuloksia olen piilottanut ja pieniä sanamuotoja olen muokannut. Tosin, sen lisäksi ainakin meillä raha on jotain niin mystistä ettei siitä mitään haluta kirjoittaa mitään pöytäkirjaan. Tämä on varsin ristiriitaista, koska nimenomaan pöytäkirjasta pitäisi minusta löytyä tarkat summat joista ollaan sovittu.

Mutta ei anneta tälläisen yksityiskohdan häiritä elämäämme – ketä nyt kiinnostaisi mahdollisessa väärinkäyttötilanteessa selvitellä mitä ollaan sovittu ja millä tavalla.

Sitten kiintoisaa on myös se, kuinka nopeasti voidaankaan norsunluutornittua; miksi ihmeessä isoa liutaa työryhmiä joihin nimenomaan haluttiin laajaa opiskelijaedustusta ei olisi voitu julistaa yleisesti avoimeksi? Ainoa mitä siitä olen pöytäkirjasta lukenut oli ehdoitus siitä että nimetään henkilöt vain norsunluutornista ja norsunluutorni kannatti ehdoitusta.

Mutta, mitäpä pieni Matti voisikaan tietää – hänhän on vain sihteeri.

Jo muinaiset kreikkalaiset pohtivat minkälaisia ovat hyvät ihmiset ja kannattaako ihmisen olla oikeamielinen – kuten he asian ilmaisivat. Masentavaa kyllä, tämä kysymys – kuten myös pohdinta parhaasta valtiomuodosta – jatkuu edelleen. Otin ensi askeleeni filosofian ihmeelliseen maailmaan lukemalla Platonin Valtion osana Poliittisen ajattelun perusteiden kurssia.

Seuraavana askeleena olisi tehdä noin kahdeksan sivun essee aiheesta. Mallina on kaikille tuttu “erittele ja tulkitse”, jonka pohjalta mietin seuraavaa sisällysluettelorunkoa:

• Johdanto
• Valtiotyypit
• Ihmistyypit
• Ihannevaltio
• Yhteiskuntaluokat
• Filosofi-kuninkaat
• Sotilaat
• Asuisinko itse Valtiossa?
• Taide
• Oikeamielisyys

Lisäksi mietin kahta erillistä harmaalle painettua ajatustenvirran omaista osuutta; toinen käsittelee tasa-arvoa ja toinen sotaa. On oikeasti kiintoisaa huomata, että esimerkiksi tasa-arvoa koskevat kysymykset ovat olleet melko samankaltaisia; Platon käyttää tasa-arvon määritelmänä minun ajatusmaailmaan sopivaa samat oikeudet ja samat velvollisuudet-käsitystä.

Sodasta voisin huomauttaa, että Platon kiinnitti huomiota siihen että tyrannien on pakko sotia pitääkseen kansakunnan yhteisenä. Edelleen nykypäivänä sama käsitys on voimassa (vrt. Paloheimo ja Wiberg: Politiikan teoria) – ja pienenä yhteiskunnallisena huomautuksena todettakoon että ehkä kaksi kiintoisinta sotivaa valtiota tällä hetkellä on Yhdysvallat (Operation Iraqi Freedom) ja Venäjä (Operaatio Tšetšenian vapaus). Oikeastaan, popularisoidaan tätä ja katsotaan hetkeksi aikaa nykyisiä sotia. Nopeasti katsottuna vähässä ovat valtiot joissa toinen sotiva osauoli ei olisi autoratiivinen.

Jos lukija jaksaa lukea Valtion 10 ensimmäistä sivua (kuten kirjan edellinen lukija teki: marginaalimerkinnät päättyvät sivulle 7) hän huomaa että koko teos käsittelee oikeastaan yhtä kysymystä: ollakko vaiko eikö olla oikeamielinen ihminen.

Aristoteles yrittää argumentoida että todella ihmisen kannattaa olla oikeamielinen – mutta mielestäni hän tässä epäonnistuu. En nimittäin pitänyt vakuuttavana viimeisen kirjan selitystä siitä miten väärämieliset tulevat kärsimään enemmän kuin oikeamieliset kuolemassaan. Toisaalta, ehkä kyse on vain lukijan tyhmyydestä – mutta samoin perustelun tueksi luotu valtio on vähintäänkin kiinnostava.

Kyseessä on harvainvalta (aristokratia), joka on varsin hyvä pohja. Nimittäin, demokratia ei oikeasti toimi, kuten esimerkiksi äänestysprosentti meille paljastaa. Harvainvallan hyvä puoli näet on, että silloin todelliset viisaat miehet pääsevät päättämään asioista – eikä nimeltä mainitsemattomat mitään osaamattomat ministerit.

Kuitenkin, Aristoteleen muotoilema aristokratia on vinoutunut, siellä ei vain voisi mielestäni asua. Esimerkiksi sotilasyhteiskuntaluokassa kaikki on yhteistä; mukaanlukien naiset ja lapset. Nyt taas tulee hetki ideoida, mutta jos lukija on tutustunut Utopiaan, se on lähellä sitä mitä its epidän hyvänä.

Oy Humanoidi Ab

on asiantuntemukseen keskittyvä asiantuntijuustoimisto. Yrityksen visio on olla alansa johtavin palveluiden tarjoaja mahdollistaen all-in-one-ratkaisut muille yrityksille. Yrityksen strategia on luoda poikkeuksellinen, täysin uusi lähestymistapa asiakkaansa ongelmiin. Yrityksen missioksi on määritelty saavuttaa iso-G neljän ja puolen vuoden sisällä.

Avainlukuja

• Tuottavuus: 46
• Joutuja kahvikuppeja: 0
• Laatu (keskimääräinen): 4.16
• Laatu (painotettu): 4.22
• Laatu (virheettömyys): 52 %
• Kustannettuja työsuhdelounaita: liikaa (arvio)
• Kannattavuus: 57.16 € (arvio)

Toiminta

Yrityksen toimita alkoi syyskuussa kolmella erillisellä merkittävällä markkina-alueella; Cs-saarilla, Statlandiassa ja myös kotimaassa. Kiintoisaa kyllä, ulkomaan toiminnot eivät niinkään häirinneet kotimaan työskentelyä. Ensimmäisen kvartaalin päätös oli myönteinen, vaikkakin kotimaan toiminta aiheutti pienoisen pettymyksen.

Viimeisellä kvartaalilla jatkoimme toimintaamme niin kotimaassa että ulkomailla, ehkä lievästi panostaen kotimaan toimintaan enemmän. Tämä kannatti, koska joulumyynti erityisesti kotimaassa osoittautui varsin suotuisaksi.

Tulevaisuus

On syytä olettaa että yhtiön kannattavuus laskee ensimmäisellä ja toisella kvartaalilla. Näistä aiheutuva matalapaine vaikeuttaa ulkomaan toimintoja myös kolmannella ja neljännellä kvartaalilla jolloin markkinaosuutta joudutaan hankkimaan jopa laadun kustannuksella. Myös tuottavuus saattaa olla vaarallisessa tilanteessa; materiaalivarannot ovat vähissä ja tuotteita joudutaan valmistamaan hvyin epämääräisillä raaka-aineilla.

Liiketoimintaa haittaa myös yrityksen tavoite ylläpitää yhteiskunnallisia suhteita joka luonnollisesti laskee kannattavuutta.

Tavoite on käynnistää kolmannella kvartaalilla uudet ulkomaantoiminnot STS-maissa. Liiketoimintaa pyritään jatkamaan vähintäänkin vuoden 2008 toiselle kvartaalille.