Tänään kello 19.29 valmistautui opiskelijajoukkio lähtemään Metsätalon kolmannen kerroksen luentosalista kuunnellen vielä viimeisiä hallinto-oikeuden kuulemismenettelyn perusteita. Tiistai-ilta ei eronnut mitenkään erityisemmin niistä aiemmista, mutta silti se on eräs merkkikohta humanoidinne opiskelussa. Kyseessä on näet syyskauden viimeinen luento, ja nyt alkaa virallisesti loma. Tai no, “loma”.

Loma on hyvin suhteellinen käsite; uskallan väittää että nykyisessä yhteiskunnassa ei työstään pääse eroon vaikka yrittäisi. Työ hyppää nykyään kännykkään ja sähköpostia voi lukea joustavasti myös kotoa. Työn ja vapaa-ajan raja on hämärtynyt eikä työtuntien laskeminen ole triviaalia toisin kuin ennen. Ja opiskelijalla taas hänen työssään ei mitata mitään tunteja – onneksi koska muuten työsuojeluviranomaiset olisi minunkin perässä.

Minulla on vielä kolme tenttiä tehtäväksi tulevan 7 päivän aikana. Sen jälkeen siirryn, kuten yritysmaailmassa usein kuvataan, uusien haasteiden eteen. Tavoitteeni olisi valmistaa tilastotieteen harjoitustyö, jonka tutkimusongelmaa voin valoittaa blogin lukijolle.

Usein olen kuullut väitettävän, että erästä tiettyä oppiainealaa suositttaisiin Suomen akatemian lukiolaisten tiedekilpailussa. Käyttäen tilastollista menetelmää, täsmällisemmin ksiitoiseen-yhteensopivuustestiä (eipä ole blogissa latex-tukea). Tämän jälkeen voin analysoida tulleita tuloksia ja tehdä päätelmiä siitä onko tutkimushypoteesini oikea; eli suositaanko biologeja yli kaiken. Selvää tietysti on, että yleisen tieteen etiikan mukaisesti julkaisen tutkimustulokset vähintään internetissä, jolloin ne tulevat myös Sinun nähtävillesi.

Kun tämä on tehty, olisi aika suunnitella ja toteuttaa ohjelmointiprojekti tietojenkäsittelyoppiin. Olen suunnitellut hyvin hämärää pelikonseptia, mutta tätä valotan lukijoille vasta kun peli on valmis ja arvosana siitä on saatu. Toki tällöin pääsette myös pelaamaan tätä peliä. Ja kun tämä on tehty, niin voisi kaivaa tekemättömien hommien listalta muutaman objektin lisää esille, ettei aika vain käy tylsäksi.

Tämä postaus on myös merkittävä harppaus blogille. Kyseessä on blogin viideskymmenen postaus. Juhlistamme seuraavan kerran sadannetta postausta, uskoakseni toukokuun aikoihin. Kiitokset kaikille aktiivisille lukijoille elämäni ja huolieni seuraamisesta. Toivon, että blogini on ollut nautinnollinen teillekkin.

Yours sincerely,
matnel
humanoidi

Kannattaa olla yliopisto-opiskelija jolla on verkostoja vaikka minne. Humanoidin matematiikan laitoksen valvonta tuotti tuloksia, koska sähköpostiin kolahti kutsu ilmaiselle luennolle ja sen jälkeen ilmaiseen kahvittelutilaisuuteen. Yllättävää kyllä, sekä luennot että kahvi ovat aivan kiinnostavia: ekonometria ja aikasarja-analyysi sekä myös jotain syötävää.

Joudun tunnustamaan, että en ymmärrä näistä asioista juurikaan mitään mutta sitäkin varten olen yliopistossa. Suomen tilastoseura on järjestänyt vakuuttavia luennoitsijoita esimerkiksi Suomen pankista ja tietenkin tämäkin mahdollisuus kannattaa käyttää hyväksi. Ehkäpä he ymmärtävät aloittaa niin alkeista, ettei suurempaa tuskaa pääse syntymään.

Oikeastaan mahdollisuus tutustua aikasarja-analyysiin osui sopivaan ajankohtaan – suuri teoriani on että eduskunnan työskentelyssä on havaittavissa neljän vuoden jaksollisuus mutta tilastolliset taidot tämän osoittamiseen ovat uupumassa kesken. Järkytykseni kuulin, että aikasarja-analyysi kuuluu vasta tilastotieteen syventäviin opintoihin, jolloin niitä tuskin on suunniteltu kandinalulle. Tosin en vielä ole tarkistanut kansantaloustieteenlaitoksen opetustarjontaa; laskuharjoitusten vetäjä arveli että siellä saattaisi olla jotain kivaa myös.

Koska humanisteilla on tapana kirjailla yksinkertaisuuksiakin ylös ettei ne vain ehdi unohtumaan, voisin ohjata tulevia opiskelijoita seuraavalla viisaudella:

Kannattaa liittyä itseään kiinnostaville sähköpostilistoille aina, vaikka se sattuukin kun inbox täytyy rajatta – siellä voi olla vaikka kutsu tulla syömään pullaa. Siispä, verkostoidu – hanki ystäviä. Ehdottomasti ei saa lannistua normaaliin (ja yliopiston tukemaan?) perinteiseen ajattelutapaan vaan yhdistellä aineita hyvinkin rohkeasti. Erityisesti poikkitieteellisyyttä “kovien” tieteiden suuntaan tarvitaan mielestäni enemmän.

Voisin perustella tuota matematiikan ja tietojenkäsittelyn merkitystä vähän tarkemmin, kun nyt nostin sen esille. Miksi yhteiskuntatieteen tarvitsevat tämän alan osaajia? Ensinnäkin, hyvin harva yhteiskuntatieteilijä pystynee yhdistämään näitä tieteitä toisiinsa, jolloin tutkimusmetodologia on kääntynyt liikaa humanistiseen suuntaan. On ollut olemassa luonnontieteellisorientoitunut behaviralistinen tutkimusaate, mutta se kuihtui pois (Berndtson 2005, 68-69).

Lisäksi, tietotekniikka ja hallintotiede ovat kova yhdistelmä, koska jokaisessa hallintotieteen uudemmassa teoksessa korostetaan sitä kuinka hallinnon tulee pystyä soveltamaan informaatioteknologioita. Tälläisessä tilanteessa henkilö, joka ymmärtää tenkiikan mahdollisuudet ja rajoitteet on vähintääkin haluttu työyhteisön jäsen.

Jo Neuvostoliitossa ymmärretiin suunnittelun täsmällinen olemus ja aina valtio tiesi parhaiten mitä kansalaiset tarvitsevat tulevan viiden vuoden aikana. Puuttumatta siihen, miten Neuvostoliiton todella kävi voin vain todeta että hyvät opit ovat siirtyneet myös yliopistolle henkilökohtaisen opintosuunnitelman muodossa.

Edes hienon suunnitelman vastaanottaja ei oikein keksinyt mikä on tämän kolmisivuisen paperin merkitys. Hän arveli, että voin syyttää tästä integraation syventymistä joka myös siirsi opintoviikot historiaan. Sen lisäksi suunnitelma mahdollistaa keskustelun opinnoista, hän toteaa. Totta, tässä valtiotieteilijöillä on paljon parannettavaa: opiskelu on tuntunut vähän siltä että heitetään veteen ja katsotaan osaako pieni humanistin alku uida. Syynä näin heikkoon opinto-ohjaukseen on kuulema resurssipula, jolloin monia kursseja järjestetään vain kirjallisuuden avulla.

Asetan itselleni tavoitteet seuraavaksi kolmeksi vuodeksi seuraavasti:

• Perusopinnot suoritan kevääseen mennessä. Tämä sisältää vielä kurssit Poliittisen ajattelun perusteet sekä Euroopan poliittiset järjestelmät. Samoin menestykkäästi jatkan tietojenkäsittelyn opintoja ja tilastotiedettä suorittaen kummastakin appropatur-opinnot (25 op). Tämän lisäksi suoritan argumentaatiokurssin kevätlukukaudella.
• Toisena vuonna opiskelen valtio-opin metodologiaa ja kvantitaviisiä (=tilastollisia) tutkimusmenetelmiä. Lisäksi opiskelen oppilinjani mukaisia aineopintoja tasaista tahtia höystäen. Tutustun tietotekniikan ohjelmiin ja kieliin. Lisäksi ajattelin tutkia tiedettä ja teknologiaa lyhyen sivuaineen verran.
• Kolmantena vuonna tutustun kvalitatiivisiin tutkimusmenetelmiin syksyllä ja keväällä kirjoitan kandin työn. Lisäksi osallistun kahdelle opintolinjani mukaiselle kurssille. Jos on mahdollista, tutustun tulevaisuuden tutkimiseen.

On ehkä väärin aloittaa kandin suunnittelu jo ensimmäisenä syksynä, mutta koskaan ei voi olla liian nopea. Pohdin tutkivani politologisia indeksejä ja erityisesti niiden käyttöä Euroopan unionin päätöksissä – päätössäännöt Euroopan unionissa ovat näet kovin moninaiset mutta indeksin tulisi tuottaa yksi kuvaava luku. Mutta tämä raotus saattaa olla vain humanoidin ovela veto sitoa blogin lukijat seuraamaan blogia seuraavan kolmen vuoden ajan kunnolla.