Pieni humanistinne on ollut hyvinkin kiireinen alkuviikolla, luntoja ja tenttikirjallisuutta tulee kahlata läpi.

Tosiaan, tentti. Ilkeää – mutta pakollista puuhaa. Valtio-opin tentissä tulen toivoakseni vastaamaan kolmeen luentoja käsittelevään ja kahta kirjallisuuteen perustuvaan kysymykseen. Jos näin en onnistu tekemään, edessä on automaattinen hylkääminen. Valtsikka pelaa kovilla panoksilla.

Pyrin nyt lukemaan kirjallisuutta läpi ja sisäistämään sen – mitä siellä oikeasti vaaditaan? Tämä ei ole triviaalia, koska tenttikokoelmaa ei ole olemassa jolloin oletukset on vähän hukassa. Ja kun pelko on suurinta, palataan kehityksessä alaspäin: teen värillisillä kynillä selkeitä muistiinpanoja kirjallisuuden keskeisistä teorioista voidakseni näiden tiivistelmien kautta hallita koko kirjaa parempana kokonaisuutena. Toivotaan parasta ja varaudutaan julkiseen nöyryytykseen kun arvosanafunktio palauttaakin NaN-tuloksen.

Mitä muuta olen saanut aikaiseksi? Aamulla kävin kuuntelemassa kuinka normaalijakauman taulukoita luetaan. Sitten kiiruhdin tietojenkäsittelyn pariin kuuntelemaan aiheesta josta esseet olivat jo valmiina – eli hukkasijoitus ajallisesti.

Tosin Kumpulaan on aina kiva tulla. Täällä on tuttuja – jopa enemmän kuin valtiotieteellisessä. Mutta valtiotiede on kovin, kovin kiinnostavaa ja samaan aikaan kovin, kovin hankalaa pienen humanoidin päähän.

Tänään pieni humanoidinne näytti tänään suuret taitonsa ohjelmoinnin perusteiden kanssa. Odottellaan nyt virallisia lopputuloksia, mutta jos se on hyväksyttävästi suoritettu niin humanistinne hankki itselleen juuri 5 opintopistettä, eli saavuttanut opinnot jotka vastaavat 125 työtunnin työskentelyä.

Samaan aikaan voitakoon myös mainita osavoitto yhteiskuntatieteilyssä: pakollisten instituutiovierailuiden raporttini EVAsta (kts. aikaisempi postaus) läpäisi valvonnan ja hyväksyttiin. Sitä jopa taidettiin pitää hyvänä, mutta ensi kerralla täytyy perustella omia mielipiteitä vielä tarkemmin. No, tämä on pieni askel humanismille mutta suuri harppaus humanistillemme.

Ei toki kahta ilman kolmatta, myös tilastotieteessä olen saanut edistystä aikaiseksi. Tarkistin nimittäin luennoitsijaltamme aivan henkilökohtaisesti sähköpostia käyttäen – kurssilla on mahdollisuus suorittaa pakollinen essee (2 op) myös omalla tilastollisella tutkimuksella.

Tarkkaavaista lukijaa saattaa kiinnostaa jotkin teorioista joita pohdimme yhteiskuntatieteilyssä.

Vallan sienimäisyys

Ensiksi pitää huomauttaa, että nimi ei ole minun kehittämäni vaan se esitettiin oikeasti johdantokurssillamme. Kuitenkin analogioita sienien välillä on havaittavissa:

Tämä saattaa vaatia hiukan täsmentämistä. Vallan sienismäisyydellä voidaan kuvata vallan keskittymistä, eli jos eräällä valtiolla on etulyöntiasema jollain alalla (esimerkiksi talousvalta) niin tämä saattaa edesauttaa myös muilla alueilla (esimerkiksi sotilasvalta). Toisaalta termillä viitataan myös siihen, että valta on useampiulottovuuksista; vallanpitäjät mobiiliteknologian alalla ovat varmasti erilaiset kuin vallanpitäjät autojenvalmistuksessa – käytännönläheisesti tutkien.

Luova konfliktienratkaisu

Normaalisti konfliktitilanteessa riidellään vain tietyn asian ympärillä, ottamatta huomioon mitkä ovat todelliset intressit. Luovilla ja innovatiivissa tavoilla voidaan kaikkien osapuolten todelliset intressit (preferenssit) saada täytetyksi, ehkäpä jopa niin että kukaan ei joudu kärsimään.

Luennoitsijamme esitti mallin tästä, jota pyrin vähän mukailemaan. Olkoon meillä viisi ihmistä pingishuoneessa. Neljä heistä haluaa avata ikkunan kun taas yksi vastustaa tätä henkeen ja vereen. Tarkempi selvittely paljastaa, että vastustaja ei halua varpaidensa palelevan – ongelma onkin ratkaistavissa villasukilla. Näin ikkuna voidaan avata ja kaikki ovat tyytyväisiä elämäänsä.

Äänestyskäyttäytymisen muutosta

Maailmassa monta on niin monta ihmeellstä asiaa, jotka hämmästyttää, kummastuttaa pientä humanistia. Hoksasin nimittäin eräänä iltana, että ei ole perusteltua olettaa, että ihmiset äänestäisivät samoin eri vaaleissa. Tämähän johtaisi siihen, että puolueiden valtasuhteet olisivat vakioita, mikä on ristiriita. Mikä oli todistettava.

Miten siis voitaisiin mallintaa äänesryskäyttäytymistä paremmin? Empiiriset muistikuvat paljastavat, että äänimäärissä tapahtuu normaalisti aaltoliikettä suurimpien puolueiden kesken. Mutta kaikkihan tieätävät, että sini on mitä parahin funktio määrittelemään jaksollista vaihtelua. Kun aikaa on, niin testaan teoriaani.