Sukupuolet ovat jännä ja hankala asia jota olen alkanut pohtia enemmän viimeaikoina. Ehkäpä oma sukupuolinen identiteettini muotoutuu tässä viellä ja olen hämilläni kaikesta mahdollisesta. En tiedä mikä niinkin yksinkertaisessa, mutta vaikeassa asiassa viehättää; ehkä siellä taustalla painaa joku lokeroimisen vastustaminen. Niin, me usein lokeroimme toisiamme tiettyihin kategorioihin (tai ekvivalenssiryhmiin jos joku matemaatikko sattuu tekstiä lukemaan), mutta todellisuudessa ei kukaan meistä sovi näihin laatikoihin.

Men! Valtiotieteellisen tiedekunnan ruotsin kurssille kuuluu ruotsinkielisen teoksen lukeminen. Omaksi teoksekseni valitsin “Från siffor till surfing: könsperspektif på informationsteknik” (Kallin Westing & Palmquist (toim), Studentlitteratur, Lund, 2001). Vapaasti suomennettuna aiheena siis on sukupuolinäkökulmat tietotekniikkaan, teos koostuu yliopiston kurssin esseistä.

En ole vielä päässyt kovin pitkälle teoksessa, toinen teksti joka käsittelee sukupuolinäkökulmaa tekoälyssä on nyt kesken. Sain luettua tänään junassa ensimmäisen tekstin joka pohdiskeli numeerisen analyysin (ehkä laajemmin matematiikan) opetusta ja alalla työskentelyä naisnäkökulmasta. Kuitenkin mielenkiintoisinta oli maininta Sandra Hardingin pohdinnasta: sukupuoli voidaan nähdä kolmen eri näkökulman kautta

1. symbolinen sukupuoli; vastakohtapareja joilla kuvaamme yleisesti sukupuolisia eroja (vaikkei näillä ole mitään tekemistä sukupuolen kanssa)
2. strukturoitu sukupuoli; liittyy yhteisöön ympärillä ja siihen kuinka se käyttäytyy
3. yksilöllinen sukupuoli; jokaisen oma näkemys sukupuolisesta asemastaan joka vaikuttaa luontaisesti identiteettiin sekä sosiaaliseen toimintaan

Eräs kiintoisa huomio (jota en kyllä yrittämälläkään löydä enään) liittyi seksuaalivalistukseen ja sen sukupuolittuneisuuteen. Ainakin meidän koulussa puhuttiin siitä kuinka munasolu odottaa että siittiöt pääsevät sen luoksen. Kirjoittajat kommentoivat että tämähän periaatteessa voi vahvistaa symbolisia sukupuolieroja kun nainen esitetään tässäkän passiivisena toimijana ja mies taas aktiivisessa roolissa. Toisaalta hyväksyn heidän lähestymistapansa mutta toisaalta se tuntuu jotenkin oudolta; miten se sitten tulisi selittää?

Lisäksi puhuttiin opettamisesta ja matematiikan oppimisesta jotain; tässä kohtaa kehtaisin jopa väittää että kirjoittajat itse sortuvat laatikoimaan sukupuolia. Mutta aiheeseen tutustuminen tulee siis jatkumaan. Hankin kirjahyllyyni teoksen “Sähköinen seksuaalisyys: tutkimus tyttöydestä nettikeskusteluissa” (Laukkanen, Lapin yliopistokustannus, Rovaniemi, 2007), ehkä saatte kuulla jotain pohdintoja siitä toisena yönä.

Jahas, aina ei mene putkeen. Nopea tutustuminen Oikeusministeriön työhön vaalipiirijaossa osoitti sen olevan varsin täsmällistä. Erilaisia laskentamalleja oltiin kokeiltu vuoden 2007 aineistolla ja tuloksiakin on raportoitu varsin täsmällisesti. Mietinnössä oli jopa kolmen eri puolueen vastalauseet ehdoitettua mallia kohtaan.

Toisaalta tarkempi tutustuminen myös osoitti että tutkimusaihe olisi ollut mielenkiintoinen. Saksalaisessa yliopistossa on kehitetty tietokoneohjelma erilaisten vaalimenetelmien arviointiin. Samoin teos Mathematics and Democracy (toim. Pukelsheim ja Simeone) varmaan olisi hyvä hankkia kirjahyllyyn. Pitäisi seurata selvästi alaa tarkemmin — elin uskossa ettei tälläistä vielä olisi ollut olemassa.

Aika varmaan siirtyä vara-aiheen pariin.

Kandidaatin tutkielmaa mietin viikonloppuna; ensi maanantaina pitäisi esittää tutkimussuunnitelma siitä mitä olen tekemässä. Eli huomenna suuntana yliopisto ja artikkelitietokannoista pitää rakentaa vakuuttava viitekehys siitä miten tietokonesimulaatioita voidaan käyttää ja on käytetty yhteiskuntatieteissä.

Niin, aihe siis muuttui jonkin verran: kunnollisen laadullisen tutkimuksen suorittaminen tuntuu liikaa aikaa vievältä. Ensimmäiset töiden esittelyt ovat noin kuukauden päästä ja haluaisin kuitenkin haastatella pariakymmentä viranomaista. Tutkimuskysymys jääkin siis myöhemmin käsiteltäväksi; tietokonesimulaatioiden hyvä puoli on se että sitä voi kotikoneella tehdä epämääräisiin aikoihin. Aiheeksi olen hahmoitellut pohdintaa eduskuntavaalipiireistä ja erilaisita äänestysmenetelmistä.

Viime eduskuntavaalien aikaan käytiin jonkin verran keskustelua siitä että jaetaanko paikkoja tasapuolisesti vai suosiiko nykyinen laskenta- ja valintajärjestelmä tiettyjä ryhmittymiä. Joitain vaihtoehtoisia menetelmiä ehdotettiin käyttöön. Herääkin kysymys siitä kuinka paljon poliittiset tarkoitusperät ovat vaikuttaneet näihin erilaisiin ehdoituksiin — ja siihen selvyyttä saadaan simuloimalla erilaisia ehdoituksia.

Kuten aiemmin kerroin, ruotsin kurssille olen onnistuneesti ilmoittautunut. Vaikeaahan se on — lukioajoista on jo kohdallani liian kauan aikaa. Onnekseni kaikki kielioppi ei vielä kadonnut mielestäni, vain sanasto puuttuu. Muistelin kurssilla ääneen yläasteella oppimaani runoa:

Detta, samma, genetiivi
possessiiviprononimi
adjektiivi aa
substantiivi lyhyt