Löysin käsin luonnostellun version blogitekstistä. En tiedä kuinka vanhaa se on, olettaisin sen sijoittuvan likimäärin syksyn ensimmäiselle periodille. Luonnostelen paljonkin blogitekstejä (vaikkei sitä aina uskoisikaan) ja aina välillä esitän raakileita ihmisille tarkistaakseni että teksti on jotakuinkin järkevä. Mutta, käsitteen määrittelemisen jännään maailmaan:

Mietin jälleen kerran tieteellisyyttä ja sille asetettavia vaatimuksia. Metodologiset opinnot ovat (jos tentti menee hyvksytysti läpi – muutoin edessä on uusinta) syksyltä ohi mutta teema jatkuu ainakin päässäni.

Kysymys siitä mikä on tiedettä on aina hankala, koska loppujen lopuksi kyseessö on mielipidekysymys. Huomasin että matematiikkahan käsittelee ihmisen muodostamaa formaalia termistöä; kääntyvän matriisin dererminantin positiivisuuden osoittaminen on on vain epämääräisiä termejä. Yhteiskuntatieteet (tai ehkä jopa ihmistieteet) ovat mielestäni varsin samanlaisia – meillä termistöä ei vain ole naulattu kiinni vaan sen määritteleminen on tärkeä osa tutkimuksen tekemistä ja vaikuttaa lopputuloksiin.

Tätä voisi käsitellä ajankohtaisen terveyshuollon kiistalla. Näen kolme merkittävää termiä: palkkakuoppa, tasa-arvo ja kohtuus. Eräs merkittävä kysymys on, onko terveydenhuolto palkkakuopassa kuten väitetään? Miten määritellääm palkkakuppa; onko se palkkojen

On tiettyjä termejä, jotka aiheuttavat normaalia enemmän keskustelua; demokratia, tas-arvo ja politiikka mainitakseni muutamia. Esimerkiksi tasa-arvolain soveltaminen parturi-kampaamoissa hohtaa suoraan kysymykseen siitä mitä tasa-arvo on? Tulisiko miehen ja naisen hiustenleikkausten olla saman hintaisia vaiko ei?

Koska käsitteet merkitsevät suhteessa tutkimustuloksiin, on merkittävää raportoida minkälaisia käsitteitä ja taustaoletuksia on tutkimuksessa tehnyt ja käyttänyt. Tässä mielessä behavioralistinen tutkimussuunta on varsin kiinnostava, koska siinä keskityttiin tulosten toistettavuuteen – joka näin pakotti pohtimaan näitä asioita.

Tyypillinen esimerkki oikeasta tapauksesta liittyy työttömyystilastoihin: työttömien määrä riippuu täusin siitä minkä laitoksen tilastoaineistoa käyttää. Erityisesti voidaan huomata että osa määrittelystä on (poliittisen) vallan käyttämistä!