Olen tutustunut Teknillisen korkeakoulun toimintaan yksityskohtaisemmin, tosin toisenlaisesta roolista kuin normaalisti. Olen siis eksynyt sinne laskuharjoituksia pitämään ja kommentoimaan ihmisten projektitöitä, mikä toki huvittaa niitä, jotka tietävät koulutustaustani. Mutta, uskon, ettei tämä yksityiskohta häiritse lukijaa.

Mutta, aika kertoa niistä eroista, joita olen huomannut eri paikoissa.

• Tampereella on projektitöitä varten omanlainen portaalinsa, Demola. Tälläinen portaali voisi olla hyvä myös meille, valtiotieteilijöille, ja varmaan myös muille, kuten humanisteille, koska se osoittaisi, että meille on tarvetta työelämässä. Tuo myös parantaisi elinkeinoelämän ja yliopiston välistä linkkiä, mikä meillä ei ole erityisen korkealla tasolla. Myös, ehkä merkittävänä seikkana — tuollainen portaali mahdollistaisi poikkitieteellisen innovoinnin (käyttääkseni nykyistä diskurssia) ja ehkä murtaisi muureja laitosten välillä.
• Toisaalta, Helsingin yliopiston tietojenkäsittelytieteen laitoksella on mahdollistettu omat oppiaiheet kiintoisalla tavalla. Kuten he kuvaavat, kyseessä on opiskelijalähtöisiä työpajoja, joissa voisi jatkaa vaikka aikaisempien harjoitustöiden laajentamisessa. Edelleen, se mitä itse korostaisin, on, että aina välillä opiskelijat haluavat tutustua johonkin aiheeseen, josta laitoksella ei järjestetä opetusta. Olisiko tämä halpa keino mahdollistaa uusien ja erilaisten lähestymistapojen salliminen perinteisten tenttikirjojen sijaan?
• Kolmanneksi, kuten mainittua, minulla on nyt aikaisempaa läheisemmät suhteet Teknilliseen korkeakouluun (TKK). Olen kiinnittänyt huomiota kurssi-irkkiin ja sen toimintaan. Idea on varsin selkeä, ihmiset saavat liittyä tälläiselle epäformaalille kanavalle ja keskustella siellä. Yllättävän usein käy niin, että opiskelijat auttavat toisiaan nopeammin kuin assistentti tai kurssin ohjaaja on edes ehtinyt kommentoida sitä. Epäformaali hengaus on yllättävän hyvä oppimistapa, ainakin harjoitustöiden osalta. Mieleen palaa kokeilut mikroblogaamisen käyttämisestä oppimiseen — tao uusin kokeilu Facebookissa järjestettävästä kurssista.
• Edelleen, myös yksi merkittävä ominaisuus TKKlla on — ainakin mielestäni — tenttien erilainen luonne. Ainakin siltä osalta kun olen tutustunut, harjoitustyöt tuntuvat olevan keskeinen tapa oppia. Parhaimmat muistot minulla on kursseilta, joiden suoritustapa oli oma pienoistutkimus (tai essee) aihepiiristä, joka kiinnosti eniten.

Eri yliopistoilla ja eri laitoksilla on erilaisia tapoja opettaa. Olen tässä pohtinut, mistä piirteistä pidän muualla. Ei kuitenkaan pidä olettaa, että valtiotiede on huono paikka opiskella: täällä nautin kriittisestä otteesta, jolla asioita käsitellään. Eli siitä, kuinka asioita ei oteta suoraan annettuna, vaan niitä kyseenalaistetaan. Mutta, ehkä opetustakin pitää pohtia kriittisesti. Onko kirjatentit se tapa, jolla opetamme vielä kymmenen vuoden päästä?

This entry was posted on Thursday, March 12th, 2009 at 5:29 pm and is filed under Aallon harjalla, Opiskelua. You can follow any responses to this entry through the RSS 2.0 feed. You can leave a response, or trackback from your own site.