Ideologioita
Mitä on ideologia? Jouduin pohtimaan kysymystä tänään ja koska tulokset sivuavat varsin kiintoisasti itsensä tieteen luonnetta, on niistä ehkä syytä kirjoittaa muutama sana ylös.
Havaitaan ensiksi, että ideologia on Marxin mukaan hallitsevan luokan vallankäytönn väline. Lievennettynä määritelmän on esittänyt Mannhein, joka väittää ideologian olevan ajatusjärjestelmiä, jotka edustavat tietyn yhteiskuntaluokan etuja ja intressejä. On syytä huomata, että ideologiat ovat aina luokkakohtaisia, suljettuja ja vääristyneitä kuvia yhteiskunnasta.
Tavallisesti ideologia koostuu kolmesta pääosasta:
- Mikä on yhteiskunnan tilanne nyt?
- Minkälaisen yhteiskunnan haluamme saavuttaa?
- Miten saavutamme edellisen kohdan yhteiskunnan?
Pohtimalla kysymysten luonnetta tarkemmin, voimme esittää että ideologia koostuu tieteestä, etiikasta ja politiikasta.
Yllättävää, mutta varsin selvää kun sitä pohtii on se, että jokaisella ideologialla on oma maailmankatsomuksensa, jota myös tieteen nimellä voidaan kutsua. Tiedehän nimenomaan pyrkii vastaamaan ensisijaisesti kysymykseen miten maailma toimii.
Tarkempi tieteen analyssointi mahdollistaa pääsyn kolmeen syvällisempään rakenteeseen;
- ontologiaan, eli kysymykseen siitä mitä on olemassa
- epistemologiaan, eli kysymykseen siitä mitä voidaan tietää
- metodologiaan, eli kysymykseen miten voimme tietomme saavuttaa
Oikeastaan en tiedä mistä oma ontologiani on peräisin, tai epistemologia. Ne taitavat olla istutettu minuun jo lapsena, silloin kun en vielä miettinyt “miksi”-kysymyksiä. Valtio-opillisemmin: minut on jo lapsena sosiaalistettu tiettyyn ideologiaan. Sosialisointi on ollut niin onnistunutta, etten edes tiedä tulleeni sosialisoiduksi.
Voinko tällä perustelulla yleistää tämän muihinkin; yliopisto-opetuskin noudattaa ideologiaa jota se ei kuitenkaan tiedosta tunnustavansa. Harvempi opettaja kehuu diktatuureja, vaan toteaa että polyarkia olisi parempi (en käytä termiä demokratia sen epämääräisyyden takia). Tämä on jonkin sortin ideologia, koska se sisältää käsityksen siitä minkälainen maailman tulisi olla. Aristoteles onkin Politiikka-teoksessaan kuulema todennut että tiede on aina tehty jotakin käsitystä varten.
Kuin ovelana aasinsiltana, päästään nyt toiseen väitteeseen. Aiemmin pyrin todistamaan että jokaisessa tieteessä on ideologioita. Toisaalta voidaan myös perustellusti väittää että tiede on ideologia. Sekä Marx että Mannheim esittivät, että ideologia on tietyn yhteiskuntaluokan etuja palveleva järjestelmä.
Jos nykyisin tulee saavuttaa jotain, esimerkiksi säästöjä opetusviraston toimialalla – on helppo todeta tieteelliseen tutkimukseen jonka mukaan Helsingin kaupungin oppilasmäärät ovat laskemassa jolloin kouluja tulee lakkauttaa. Tietenkin esimerkilläni ei ole mitään suhdetta todelliseen elämään, mutta kuten se vakuuttaa että tiede on vallankäytön väline.
Jos tunnustamme tämän todeksi tulisi jokaisen meistä hetken aikaa pohtia, mihin omia tutkimustuloksiaan voidaan mahdollisesti käyttää.