Civic society
Aloittelin uutta kurssia Civic society and civic engagement, jossa koitetaan pohtia kansalaisyhteiskunnan problematikkaa. Oikeastaan ensimmäinen kysymys liittyy siihen mikä on kansalaisyhteiskunta? Koitimme kehittää joitakin esimerkkejä kansalaisyhteiskunnan toimijoista lähtien kettutytöistä päätyen lopulta kirkkoihin. Ja siihen välille mahtuukin aika paljon.
Ajatuksen apuna esitettiin erästä joten kuten toimivaa jaottelua. Yhteiskunta on
- valtio, jonka tavoite on vallan saaminen
- talous, jonka tavoite on taloudellisen hyödyn saaminen
- yhteisö, jonka tavoite on solidaarisuus ja viestintä
Kuten aina, tälläisten määritelmien kanssa työskentely on hankalaa; ensimmäinen kysymys joka minulle heräsi liittyi valtion ja vallan liittämiseen toisiinsa; minkälainen käsitys vallasta on taustalla — eikö valta olekkaan kaikkialla olevaa? Eikö tietyt kansalaisyhteiskuntaan kuuluvat järjestöt, kuten Green Peace tai EFF, pyri saavuttamaan itselleen valta-asemaa suhteessa valtioon.
Keskustelun yhteydessä joku pohti internet-yhteisöjen asemaa kansalaisyhteiskunnassa. Tälläiset kommentit nostattavat aina huomiotani, koska oman näkemykseni mukaan internet on vaan viestinnän väline; kanava. Se saattaa tukea yhteisöjä, mutta kuitenkin yhteisöt itsessään organisoituvat muiden tekijöiden ympärille. Toisaalta eräät uudet palvelut, kuten Facebook, ehkä pakottavat uudelleenpohdintaa tämänkin osalta — en tiedä sitten miten tähän pitäisi suhtautua.
Tähän toki liittyen kiinnostava havaintoni on että tutkimus on aina pari askelta jäljessä yhteiskunnan viimeisimpiä ilmiöitä. Kurssin käsitys kansalaisyhteiskunnasta tuntui perustuvan kovasti erilaisiin organisaatioihin ja liikkeisiin; missä määrin ad-hoc-toimintaa pystytään tarkkailemaan; kuinka tutkia epäorganisaatioita kuten olen luentoajatuksiini kirjoittanut.
Ehkä kurssin lopulla joihinkin näistä kysymyksistä on saatu vastauksia; nyt lienee vain aika odottaa ja pitää ajatukset kunnossa.
November 2nd, 2008 at 2:40 am
Jännä lista. Talouden ajatteleminen yhtenä oliona jolla on tavoitteita, ja joka voi saada hyötyä, tuntuu perverssiltä.
Eikun listahan on järkevä niin päin, että on talous-systeemi, jossa pelaajat keskimäärin tavoittelevat taloudellista hyötyä, ja niin edelleen. Ja esimerkiksi Tivi on (heikko) pelaaja kaikissa kolmessa systeemissä. Ja EFF on valtiollinen ja taloudellinen toimija, muttei yhteisöllinen, ainakaan millään täysijärkisellä tavalla :o. Ei taida kannattaa ajatella toimijoiksi muita kuin yksittäisiä ihmisiä. Ja valtio-systeemi on ainoa nollasummapeli.
Kaikenlaisissa harrastusyhdistyksissä tuntuu olevan kvalitatiivisesti saman tapaista vallantavoittelua ja -käyttöä kuin vaikka kunnanvaltuustossa. Lasketaanko se valtio- vai yhteisö-systeemiin?
Sienistä. Jos menisi nukkumaan.
November 6th, 2008 at 2:54 pm
Tivi, lista ei missään nimessä ole täydellinen vaan sitä jopa kyseenalaistettiin varsin voimakkaasti seuraavalla luentokerralla.
Oikeastaan EFF(i) kansalaisorganisaationa kuulu selvästi yhteisötoimijan kenttään: sen tavoitteena toki on painostaa niin valtiollista toimijaa kuin taloudellista toimijaa — mutta sen syntyhistoria lienee jotenkin tietynlaiseen solidaarisuuteen ja turvaamiseen liittyvää. Ainakin näin ajattelen…
Osuit juuri siihen kohtaan mihin minäkin kritiikissäni painotan: tuossa mallissa valta nähdään tietyllä tavalla erilaisessa muodossa — suppeammassa — kuin mitä normaalisti sitä itse käsitellessäni tarkoitan.
Yhteiskuntatiede, ja erityisesti määritelmät, ovat sienisiä. Sille ei valitettavasti voi mitään.