Laadullista tutkimusta
Aloitimpa ahkeran oloisen opiskelun ja lueskelin Eskolan ja Suorannan teosta Johdatus laadulliseen tutkimukseen. Laadullinen tutkimus siis on sitä kvalitatiivsta tutkimusta, menetelmää joka on kirjan mukaan on nostanut päätään ihmistieteissä 70- ja 80-luvuilla varsin voimakkaasti mutta siirtyminen metodologisesta keskustelusta aitoon tutkimukseen on ollut hitaampaa.
Olen tähän mennessä saanut ruksutettua kaksi ensimmäistä lukua – joka riittää tälle illalle. Pohdimme laadullisen tutkimuksen määritelmää sekä tutkimussuunnitelman ja tutkimuksen luonnetta laadullisessa ympäristössä. Vaikkakin teos ei aina muodostakaan hyvin jatkuvaa kokonaisuutta, jokin siinä vetoaa minuun siten että suosittelisin sitä avartavana kokemuksena myös kovempien tieteiden harrastajille.
Tutkimuksen teon kappaleessa esitettiin (luultavasti varsin epäolennainen) hahmoitelma tieteellisen työn rungoksi ja korostettiin kolmen olennaisen elementin olemassaoloa ennen tutkimuksen aloittamista: otsikko, sisällysluettelo ja johdanto. Sisällysluettelon taas pitäisi olla kutakuinkin seuraava:
- Ongelman asettelu
- Aiemmat tutkimukset, teosta lainatakseni: joudutte tekemään kattavan, joskus ikävystyttävänkin työnaiempien tutkimusten parissa vain siksi, että voitte sanoa: “aiemmat tutkimukset ovat jättäneet monet ongelmat vaille ratkaisua”.
- Oma hypoteesi
- Tunnetut tosiseikat
- Niiden analyysi
- Hypoteesin oikeaksi osoittaminen
- Päätelmät
Oikeastaan tämä ei ole kovinkaan olennaista; olennaisempaa voisi olla vaikka keskustelu siitä millaista sanojen merkitys on. Koska listat voisivat olla kivoja, niin esitän erään tulkintatavan Fisken mukaan:
- käsite, imaginäärisen maailman viittaus
- sana, merkintätapa, symboli
- referentti, mihin todellisen maailman ilmiöön viitataan
Kvalitatiivisessa tutkimuksessa käsite ja referentti joutuvat suuremman tutkimuksen alle symboliikan jäädessä kyseisen alan oikemmille tutkijoille. Tästä päästään helposti siihen kuinka asiat ovat kulttuurisidonnaisia ja on välttämätöntä hyvän kvalitatiiviisen (miksei myös kvantitatiivisen) tutkimuksen kannalta tuoda esille tutkijan oma positio käsitteisiin nähden. Hyvä vinkki lahjakkuustutkijoille, joilla käsittääkseni on lahjakkuuden käsite vielä epäselvähkö.
Merkitysten lisäksi keskustelimme aineistosta ja tutkijan eettisyydestä: merkittävää tieteen kannalta, epäolennaista blogini kannalta. Mutta, triangulaatio on merkittävä termi ymmärtää. Triangulaatilla siis kuvataan useamman lähestymistavan käyttöä samassa tutkimuksessa. Tarkemmin voidaan puhua aineistosta, tutkijoista, metodeista ja teorioista.
Tutkimuksessa voidaan käyttää useita eri aineistoja vahvistaen näin tieteellistä pätevyyttä. Vaihtoehtoisesti useampi erilaisen lähtöaseman omaava tutkija voi tarkastella samaa aihetta luoden näin eri näkökulmia. Erilaisia teoreettisia viitekehyksiä soveltamalla voidaan selittää samaa ilmiötä saaden näin rikkaampi näkökulma ilmiöön. Ehkä näistä tieteen filosofisesti eniten keskustelua herättää metodien yhdistäminen: sopiiko kvantitatiivinen ja kvalitatiivinen tutkimus samaan tutkielmaan? Tämä keskustelu vaatisi syvempää tutustumista muuhunkin kirjallisuuteen, jota en ole vielä suorittanut Kyseiseen kysymykseen vastaaminen jää triviaaliksi harjoitustehtäväksi.