Syyskuu alkaa taas
Uusi vuosi, uudet kujeet minullakin. On aika kansainvälistyä, miettiä maailmaa eurooppalaisen viitekehyksemme ulkopuolelta. Ei, en lähtenyt vaihtoon vaikka se siltä kuulostaakin, eräs opiskelijatoveri tosin poistui Pariisiin. Itse taas ilmoittauduin kurssille joka käsittelee Yhdysvaltojen poliittista järjestelmää erityisesti sukupuolen ja rodun näkökulmasta.
Kurssin näkökulma pohjaa historialliseen institutionalismiin. Eli siis käsitykseen että instituutioilla ja muutoksilla on oikeasti merkitystä ja sen takia tutkimuksen pitää luodata historiaa tarpeeksi syvälle. Ehkä popularisoija vaan toteaisi, että historialla on tapana toistaa itseään — ja tämähän on osittain se tarkoituskin, löytää ne kuviot jotka toistavat toisiaan ja tämän jälkeen muodostaa teorioita. Samaan aikaan on syytä muistaa että muutokset eivät koskaan tapahdu yön yli vaan hitaasti, osittaisina siirtyminä.
Nyt kun olen esittänyt kurssin metodologisia taustoja niin onkin aika mennä siihen että mitä kurssilla teemme: katsomme videoita. Tämän lisäksi toki luemme vähän aineistoja: arvioksi heitettiin 300 sivua, joista ensimmäisenä on Yhdysvaltojen perustuslaki. Lohdutuksena kuitenkin todettiin, että emme joutuneet lukemaan Euroopan unionin perustuslakiluonnosta.
Myöhemmin kahlaamme läpi kaikki yhdysvaltojen presidenttivaalit vuodesta 1952 ja itse tutustun Ohion osavaltion politiiseen elämään kirjoittaen siitä viiden sivun tiivistelmän.
September 3rd, 2008 at 4:12 pm
Yhteiskuntatieteellisen, matemaattis-teknisen ja yritys maailmojen erot on siinä, että matskua-teknistä, joko osaa tai ei yritys maailmoissa, joko onnistuu tai ei. Mutta jotta sais tietää mieten yhteiskuntatieteellisessä toiminnassaan onnistuu on kysyttävä joltakulta mielipidettä. Mielipiteet ei ole aina sopimuksenvaraisia.. Ne on vain luottamusleikkiä.
September 3rd, 2008 at 4:17 pm
tai siis toi ois pitäny poustaa jonnekkin muualle.. bisotkuihin
September 4th, 2008 at 11:50 pm
Noh ei siinä joka kerta onnistu 😉 Ei se tekniikassa ole 0/1 suure aina: varsinkin kun liikutaan soveltavamman alan puolelle niin joudutaan usein pohtimaan sitä mitä tästä voidaan sanoa ja millä tarkkuudella. Puhdas matematiikka taitaa olla ainoita aloja jossa mielipiteillä ei ole merkitystä (jos joku haluaa esittää muita näkemyksiä, saa toki — olen aina tykännyt tieteen filosofiasta).
Suurin ero jonka koen teknillisten tieteiden ja yhteiskuntatieteiden välillä on koeasetelmien luonne: yhteiskuntatieteissä järjestetään harvemmin kokeita ja vielä harvemmin toisettavissa olevia kokeita. Vastaesimerkkejä toki löytyy ainakin e-demokratiatystä (tällä hetkellä Åbo Akademi) sekä sosiaalitieteistä (vankilakoe) — mutta jotenkin oletusarvoisesti kokisin ettei yhteiskuntatieteisiin kuulu kehitysvaihetta niin paljon verrattuna teknisiin tieteisiin ja koska asioita on vaikea testata niin myöskin “totuuksia” on vähemmän.