Matikkaa?
Yllätyn aina yhtä paljon kun törmään matematiikkaan yhteiskuntatieteiden sisällä. Oppiaineet ovat luonteeltaan varsin erilaiset, mutta silti niin kovin samankaltaiset. Esimerkiksi kurssimme yhteiskuntatieteet ja argumentaatio vastaa noin likimäärin diskreetin matematiikan laajuudessa logiikkaa, vähän tilastotieteiden ksäittelyä ja sitten filosofiallista ajattelua.
Muuten, nyt aivan erillisenä kommenttina todetaan että filosofia ja matematiikka eivät myöskään ole kaukana toisistaan. Esimerkiksi Tampereen yliopistossahan on matematiikan, tilastotieteen ja filosofian laitos joka kuuluu informaatiotieteelliseen tiedekuntaan. Kiintoisa jaottelu täytyy todeta, mutta kun mietin Päivölässä kuuleemaani Venäjän tiedeakatemian jäsentä Anatoli Butkowskia ja hän sivuutti luennossaan kiintoisasti matematiikkaa ja filosofiaa.
Mutta, tämä on varsin luonnollista, koska olen nähnyt seuraavan esityksen (Ahokallio&Tiilikainen: Filosofian prima, Kirjapaja 2002) luokittelun tieteistä:
- Formaalit tieteet
- Logiikka
- Matematiikka
- Filosofia
- Metafysiikka
- Tietoteoria
- Etiikka
- Estetiikka
- Puhtaat tieteet
- Fysiikka
- Kemia
- Historia
- Soveltavat tieteet
- Tekniikka
- Oikeustiede
- Rauhatiede
Esitän hypoteesin: päästäksemme listan soveltaviin- ja perustieteisiin tulee jokaisen opiskelijan tietää mistä olemme tulossa, eli tuntea vähän formaaleja tieteitä ja filosofiaa. Koska kyseessä on hypoteesi, niin todistusta ei tarvitse esittää; mutta todettakoon seuraavasti: “Ei mahdu marginaaliin.” Näin siis niin filosofian, logiikan kuin matematiikan opinnot ovat tarpeellisia.
Seuraava kysymys on, mitä minä opiskelen eli onko yleinen valtio-oppi enemmänkin soveltavaa vai perustutkimusta. Yritän vastata tähän kysymykseen, vaikka olen vain fuksi ja sen lisäksi se on aiheen kannalta irrelevantti. Perustutkimus on määritelty vastauksena kysymykseen: “Miten asiat on?” Soveltavat tieteet taas ennemminkin pyrkivät johonkin tiettyyn päämäärään perustukmuksen avulla. Tällä määritelmällä olisi valtio-oppi sekä puhdas että soveltava tiede. Fuksi panikoi, heiluttaa käsiään ja toivoo ettei kukaan havaitse epävarmuutta vastauksessa.
Mutta, nyt on aika harrastaa pientä sienestystä. Aikaisemmin olen hypoteesissa pyrkinyt väittämään että matematiikka on välttämätöntä yhteiskuntatieteen opiskelulle yhdessä muiden oppiaineiden kanssa. Nyt otan vielä kaameamman asteen, väitän että matematiikka ja yhteiskuntatieteet ovat varsin lähellä toisiaan.
Matematiikka tutkii puhtaimmillaan jotain jota ihminen on konstruktoinut pääkoppansa sisälle. Kaikki tälläinen todellisuuteen liittyvä realiteetti kannattaa pyyhkiä pois. Edelleen, uskoisin että yhteiskuntatieteet tutkivat mitä ihmiset ovat luoneet. Sillä on olemassa reaalimaailman vastine, mutta silti se perustuu sille mitä ihmiset ovat oikeasti saaneet aikaiseksi.
Toki matematiikkaa ja humanismia eroittaa moni asia: matematiikassa sovelletaan deduktiota, humanismissa induktiota ja abduktiota. Tämä siis pyrkii kertomaan teorian luonteesta: induktioon ja abduktioon liittyy aina epävarmuustekijöitä. Tosin, päättelun rakenne on kaikissa niissä samanlaista, oletuksista (premissit) johtopäätökseen.
Toivon, että lukija pystyy tekstin lopussa tekemään havaintoja blogaajan väsymyksestä. Tästä voitaneen esittää seuraava looginen päättely: Väsyneet ihmiset tekevät hassuja tekstejä. Blogaaja on väsynyt. Siispä (notaatio ∴) blogissa on hassua tekstiä. Päättely on sekä validi että pätevä – eli päättely on sound.