Perjantain pulinat
Aamu alkoi kaikkien rakastamalla tilastotieteellä, jossa tänään käsiteltiin graafista esitystä. Opettaja korosti, ettei turhaa multimediaa saa käyttää Exelissä (tai muissakaan tilastollisissa ohjelmissa). Sain arvon luennoitisijan kiinni vakavasta terminologiavirheestä: Hän totesi että 14 % ja 9 % erotus on 5 prosenttia, vaikkain hän tarkoitti varmasti 5 prosenttiyksikköä. Toki minulla olikin tämän seurauksena hyvinkin hauskaa, mutta en opettajaa korjannut.
Huomauttaisin, että ennen luennon alkua muutama ihminen puhui induktiosta. Pieni humanistinne sukkuloi paikalle ja kurkkasi heidän vihkomuistiinpanojaan; he pohtivat miten murtolukujen laskutoimituksia tehtiinkään. On Suomen Pisa™-menestyminen on loistavaa, mutta silti yliopistossa pohditaan murtolukujen laskutoimituksia. No, ei hätää: tekniikan ja innovaatioiden kotimaana me selviämme ilman mitään matemaattista pohjaa.
Tauolla kävin lukemassa sähköpostini ja kuulin tietoja liittyen instituutiovierailuihin (pakollinen osa opintoja) – luento ei ole hyväksyttävä poissaolosyy näiltä vierailuilta. Kuitenkin on mahdollista, että pystyn vaihtamaan ryhmääni kerran toiseen, jotten menetä ihanaa tietojenkäsittelyn johdantoluentoa.
Ja seuraavaksi jatkuikin luento valtio-opin parissa. Tällä kertaa keskustelimme (tai oikeastaan kuuntelimme saarnaa) siitä, miten puoluejätjestelmät rakentuvat. Luennoitsijamme kiinnitti minusta erityistä huomioa puoluetukien problematiikkaan demokratian kannalta. Selväähän on, että eduskuntapaikkojen mukaan jaettava tuki vahivistaa vahvia ja vähentää heikkoja. Tähän lisäksi voisi kommentoida, että eduskunnan opetusmateriaalissa mainostetaan röyhkeästi nykyisiä puolueita verrattuna niihin muihin puolueisiin, jotka ovat puoluerekisterissä.