Pieni yhteiskuntatieteilijämme kävi nautiskelemassa kulttuurin riennoista Helsingin keskustassa Taiteiden yön tapahtumassa. Tosin kulttuurin nykytaso ei humanoidimme mielestä ole edes blogipostauksen arvoinen.

Haluaisinkin nostaa esille kysymyksen, jota jouduin itse pohtimaan: Miten pitkälle lakia voidaan rikkoa massatapahtumissa? Yhteiskuntatieteilijämme oli lähdössä kotiin kun hän Rautatientorilla havaitsi töhrijän tekemässä paheitaan rautatieaseman rakennukselle. Tietenkin astelin hänen luokseen ja huomautin spreijailijaa hänen toiminnastaan.

Välikysymyksenä, miksi minusta tuntui että olin ensimmäinen joka puuttui asiaan? Alueella kuitenkin oli paljon aikuisia, vastuullisia ihmisiä – vai onko tilanne nykyisin niin paha, ettei tuohon puututa.

Kun puhuin spreijaajalle mahdollisuudesta kutsua poliisi-setä paikalle, hän kuittasi kaiken toteamalla: “Nythän on taiteiden yö!” Samaan seikkaan vetosi myös puuttumaan aktivoitunut aikuinen. Jätin asian vain syvän halveksunnan tasolle – syyllistuen luultavasti itse samalla rikokseen.

Tunnettuahan on, että poliisi ummistaa silmät nuorten juomiselta ja katupissimiseltä esimerkiksi vappuna – joten tulisiko meidän hyväksyä muutkin rikokset erityispäivinä? Voidaanko pieni kansalaistottelemattomuus hyväksyä vappujuhlinnan seassa? Sallimmeko tuhopoltot juhannuksena? Valitettavasti sallin tuhotyön taiteiden yönä.

This entry was posted on Friday, August 25th, 2006 at 12:53 am and is filed under Yhteiskunta. You can follow any responses to this entry through the RSS 2.0 feed. You can leave a response, or trackback from your own site.