Tutkimusmetodiikkaa
Tarkkaavaista lukijaa saattaa kiinnostaa jotkin teorioista joita pohdimme yhteiskuntatieteilyssä.
Vallan sienimäisyys
Ensiksi pitää huomauttaa, että nimi ei ole minun kehittämäni vaan se esitettiin oikeasti johdantokurssillamme. Kuitenkin analogioita sienien välillä on havaittavissa:
Tämä saattaa vaatia hiukan täsmentämistä. Vallan sienismäisyydellä voidaan kuvata vallan keskittymistä, eli jos eräällä valtiolla on etulyöntiasema jollain alalla (esimerkiksi talousvalta) niin tämä saattaa edesauttaa myös muilla alueilla (esimerkiksi sotilasvalta). Toisaalta termillä viitataan myös siihen, että valta on useampiulottovuuksista; vallanpitäjät mobiiliteknologian alalla ovat varmasti erilaiset kuin vallanpitäjät autojenvalmistuksessa – käytännönläheisesti tutkien.
Luova konfliktienratkaisu
Normaalisti konfliktitilanteessa riidellään vain tietyn asian ympärillä, ottamatta huomioon mitkä ovat todelliset intressit. Luovilla ja innovatiivissa tavoilla voidaan kaikkien osapuolten todelliset intressit (preferenssit) saada täytetyksi, ehkäpä jopa niin että kukaan ei joudu kärsimään.
Luennoitsijamme esitti mallin tästä, jota pyrin vähän mukailemaan. Olkoon meillä viisi ihmistä pingishuoneessa. Neljä heistä haluaa avata ikkunan kun taas yksi vastustaa tätä henkeen ja vereen. Tarkempi selvittely paljastaa, että vastustaja ei halua varpaidensa palelevan – ongelma onkin ratkaistavissa villasukilla. Näin ikkuna voidaan avata ja kaikki ovat tyytyväisiä elämäänsä.
Äänestyskäyttäytymisen muutosta
Maailmassa monta on niin monta ihmeellstä asiaa, jotka hämmästyttää, kummastuttaa pientä humanistia. Hoksasin nimittäin eräänä iltana, että ei ole perusteltua olettaa, että ihmiset äänestäisivät samoin eri vaaleissa. Tämähän johtaisi siihen, että puolueiden valtasuhteet olisivat vakioita, mikä on ristiriita. Mikä oli todistettava.
Miten siis voitaisiin mallintaa äänesryskäyttäytymistä paremmin? Empiiriset muistikuvat paljastavat, että äänimäärissä tapahtuu normaalisti aaltoliikettä suurimpien puolueiden kesken. Mutta kaikkihan tieätävät, että sini on mitä parahin funktio määrittelemään jaksollista vaihtelua. Kun aikaa on, niin testaan teoriaani.