Valtiotieteilijä ja IBM
Olin eilen poikkitieteellisessä opiskelijatapaamisessa IBM-yhtymän Munkkivuoren tiloissa. He kutsuivat sitä Service Summit-tilaisuudeksi, mutta onnekseni minua ei laitettu kehittämään uusia liiketoimintamalleja. Sen sijaan poikkitieteelliset ryhmämme saivat tehtäväkseen ratkaista pienen ongelman: miksi kysyntä ja tarjonta eivät kohtaa.
Useimmissa ryhmissä, kuten myös meillä, syyttävä sormi osoitti koulutuslaitoksiimme. Niiden tulee muuttua samalla tavalla kuin yritysten, reagoida ympäristöönsä ja pyrkiä tukemaan opiskelijoita enemmän. Ehkä keskeisiksi termeiksi tuli muutos ja avoimuus. Yliopiston pitää ymmärtää nykyinen asemansa ja miettiä miten se pystyy vastaamaan opiskelijoidensa vaatimuksiin – jotka harvemmin ovat akateemisia. Edelleen yliopiston tulee tulla avoimemmaksi erilaisille yhteistyömalleille ja opintolinjauksille.
Ryhmämme esityksessä esitettiin yliopiston ja elinkeinoelämän olevan allergisia toisilleen. Yliopistoa voisi kuvata menneisyyden dinosaurukseksi, joka pitää tiukasti kiinni asemastaan. Elinkeinoelämäkin vähän karstastaa yliopistoja ja niiden hallintoa, tästä merkkinä halu perustaa oma yliopisto. Tosin, täytyy tunnustaa että ainakin minun kokemuksieni perusteella elinkeinoelämä joustaa varsin hyvin opiskeluiden takia.
Oikeastaan nostan esille yhden idean, josta itse pidän. Arvaattekin siis varmaan kenen käsialaa se on suurimmaksi osaksi. Yksi ratkaisu ongelmiin olisi perustaa poikkitieteellisiä think tankkeja. Kuvio voisi olla seuraava: yritykset tarjoavat puitteet monitieteellisen osaamisryhmän luomiseen ja antaa heille mielekkäåän ongelman ratkaistavaksi. Osaamisryhmä voisi koostua niin asiantuntijoista, yliopiston henkilökunnasta kuin myös opiskelijoista. Yliopisto olisi mukana, koska mahdollinen ratkaisu pyrittäisiin julkaisemaan tieteellisessä ympäristössä. Lisäksi yliopisto tunnustaisi, että tilanteessa voi oppia jotain sellaista mitä normaalin opiskelun puitteissa ei. Kyseessä olisi siis ehkä reaalimaailman seminaari, jossa olisi miellekäs tutkimuskysymys. Nähtäväksi jää, järjestääkö mikään organisaatio edes lähelle tätä osuvia toimintoja.
Vaikkakaan saunaa ei ollut, tilaisuus oli mielestäni hyvin miellyttävä, ja lisäsi IBMn mahdollisiin työnantajiin. Loistavaa aivopesua siis.
June 8th, 2007 at 11:31 am
Minä näkisin, että yliopistojen suurin ongelma ei ole siinä, miten suhtautua yritysmaailmaan, vaan siinä, miten luovia valtiolta tulevassa puristuksessa niin, että toiminta saadaan pidettyä edes jollain tasolla. Jos jo nyt opettajien määrä suhteessa oppilasmääriin on romahtanut ja valtio haluaa vielä lähivuosina jättää joka toisen eläkkeelle lähtijän paikat täyttämättä niin ei paljon auta, vaikka tehtäisiin minkälaista tutkimusyhteistyötä yritysten kanssa. Lisäksi professoreista on tullut lähinnä byrokraattisihteereitä, joiden aika menee erilaisten rahoitushakemusten ja muiden täyttämiseen, jolloin aikaa ei tahdo jäädä edes omaan tutkimukseen saati opetukseen. Ihmekös siinä, jos tuntuu, että yliopisto on lähinnä dinosaurus joka yrittää vain pitää kiinni (edes) nykyisestä asemastaan.
Jos opetuksen ja ohjauksen perustaso saataisiin kohdalleen, niin sen jälkeen erilaisten yhteistyöprojektien ja muiden sumpliminen tuskin olisi mikään iso ongelma. Kyllähän nyt yliopistot rahaa ottavat vastaan jos tarjotaan. Nykyään tämä tosin on aivan laitos/professorikohtaista, joten varmaan poikkeuksiakin on.
Tuonkaltaisessa yhteistyössä riski on kuitenkin siinä, että yliopistoista tulee yritysten ammattikouluja ja yliopiston tutkimus korvaa suoraan yritysten omaa tuotekehitystä. Kuitenkin yksi yliopistojen perustehtävistä on perustutkimus sellaisella aikajänteellä, johon yritysten voimavarat/kiinnostus ei yleensä riitä. Yliopistoissa tehdyn tutkimuksen kaupallistamiseenkin pitäisi kehittää jokin ratkaisu (siis muu kuin, että nimeltämainitsematon suomalainen matkapuhelinjätti korjaa kaikki hedelmät). Samoin oppilaskiintiöitä mietittäessä pitäisi jotenkin pystyä arvioimaan työvoiman tarvetta huomattavasti pitemmällä aikajänteellä kuin tähän mennessä on tehty.
June 8th, 2007 at 7:34 pm
Eikös tämän tyylistä yhteistyötä harrasteta vaikkapa Nokian ja TTY:n välillä Tampereella? Ainakin eräät nimeltämainitsemattomat teekkarit koodaavat MUPEa ohjelmistotekniikan palkkalistoilla.
…aah, puhuttiin nimenomaa yliopistoista eikä teknillisistä yliopistoista? Siinähän ne mukautuisivat, jos opiskelijat äänestäisivät jaloillaan 🙂
June 8th, 2007 at 9:32 pm
Toki myös muita huomioita nostettiin esille; miksi maisterin tutkinnosta on tulossa vaatimus vaikka se onkin varsinaisesti tutkijan roolia harjoituttava osuus? Miksi oppilaita on niin paljon yliopistossa? Miksi yliopiston rahoitusmalli on sellainen kuin se on?
Yliopiston ja työelämän välinen suhde on hyvin epämääräinen, minullakin on kirjahyllyssä vihkonen joka käsittelee “Yliopisto-tutkimuksen kaupallista hyödyntämistä”. Kuten TiVi esittääkin, joillain pienillä aloilla integraatio on edennyt vähän pidemmälle – mutta maailma tarvitsee muutakin kuin insinöörejä.
June 9th, 2007 at 10:22 pm
Jooh, tuohon “Miksi oppilaita on niin paljon yliopistoissa”-kysymykseen on helppo yhtyä.