Yksi tehty, kaksi jäljellä

Tänään aamulla kello 10 aikoihin joukkio valtiotieteen pääaineopiskelijoita muodosti idleringin ja yritti rentoutua ennen tenttiä Suomen poliittisen järjestelmän alkeista. Tentissä pohdittiin esimerkiksi tulopoliittisia ratkaisuja ja niiden vaikutuksia yhteiskunnalliseen elämään, puolueiden nousua, uhoa ja jopa tuhoa. Nämä eivät kuitenkaan pientä humanistin alkua suuresti ihastuttaneet, joten jätin niihin vastaamatta.

Pohdittavaksi tulikin dilemma, jota suurimmatkaan lakitieteilijät eivät ole kunnialla selvittäneet; kumpi määrää kaapin paikan: presidentti vaiko pääministeri. Kysymys kaapin paikasta ei ole mitenkään selkeä. Vaikka päälinja on ollut parlamentarisointi niin silti ulkopolitiikan kaksoisjohtajuus ja tasavallan presidentin vapautunut nimittämisoikeus ovat tätä vastaan. Presidentti on kyllä tietoinen valta-asemastaan kuten kahden lautasen vaatimus ja Suomen pankin johtajuutta koskevat ongelmat.

Kun tästä oli päässyt, joudun vaikean ongelman eteen: puhunko kuntien itsehallinnosta vai keskitynkö ennemmin oikeuslaitokseen poliittisena yksikkönä. Vaikka kuntien itsehallinto oli kiintoisa aihe, johon myös kuntaliitokset voisi liittää päädyin jostain mielijohteesta pohtimaan oikeuslaitosta. Vaikka vallan kolmijako-oppin mukaan tuomioistuimet tekevät politiikkaa niin tämä ideaalikuvaus on vähän kuin fysiikan kaavat: ilmanvastus jätetään aina huomiotta. Siispä tutkimuskysymys on vähintään mielenkiintoinen – mutta silti vähän käsitelty. Tosin, suomalainen tuomioistuin on varsin epäpoliittinen yhdysvaltalaiseen isoon siskoonsa nähden.

Pakenimme tentistä ja keskustelimme vastauksista – ja paljastui kuinka merkittävää logiikan hallinta on myös yhteiskuntatieteissä. Tentissä vastaattiin kahteen kysymykseen kolmesta, mutta olen esittänyt yhteensä viisi kysymystä. Tämä ei ole vilunkipeliä; osa kysymyksistä oli vaihtoehtoisia XOR-lausekkeen nojalla. No, ainakin eräs oli jättänyt XOR-lauseen huomiotta ja vastasi vääriin kysymyksiin. Mielenkiintoinen kysymys on, kuinka tälläinen vastaus arvostellaan – onneksi en ole opettaja.

One Response to “Yksi tehty, kaksi jäljellä”

  1. puolustuspuhe Says:

    Koen velvollisuudekseni puolustaa “vääriin” kysymyksiin vastannutta. Oli kyseessä XOR-lauseke tai mikä lieneekään, vastaaminen sekä kysymykseen 1a että 1b ei ollut väärin!

    Paperissa luki: vastaa kahteen kysymykseen. 1. ja 3. tehtävässä vastaa joko a- tai b- kohtaan. Moisen ohjeistuksen saattoi ymmärtää varoituksena esimerkiksi vastauskombinaatiosta 1a, 1b ja 2: jos päätät vastata 1. kysymykseen, valinta ei edellytä sekä a että b kohtaan vastaamista, vaan molemmat kohdat ovat erillisiä tehtäviä.

    No joo olihan se tyhmää. Mutta ohjeen saattoi ymmärtää myös näin! 😀

Leave a Reply