Mitä tulee vallan tutkimiseen, se on jännä aihe ja jäänyt ihan liian vähälle blogissa, kuitenkin juuri nyt pohdin vallan olemusta aikaisin aamulla.

Muuten, huomasimpa Hesarissa aihetta sivuten myös poliittisen kuluttamisen arviota. Yllättävänä pidän sitä että vanhemmatihmiset ovat tutkimusen mukaan valmiimpia näihin kuin nuoret, johon tosin on löydettävissä useita selitystekijöitä, lähtien havainnosta että vanhemmilla on enemmän rahaa käytössään. Mutta, silti yllättävää – tosin koska gallupit olisivat olleet oikeassa?

Kuitenkin lienee niin, että korkea äänestysaktiivisuus on huonojen aikojen seuraus, eikä toisinpäin. Ja jos huonoja aikoja seuraavat hyvät ajat, ehkä korkeampi äänestysaktiivisuus on jopa auttanut asiaa. Mene ja tiedä. Historiallisen todistusaineiston perusteella tykätään sanoa, että demokratia on edullinen järjestelmä, mutta politiikan historia lienee valtiomuotojen ohella yhtä lailla tiedonvälityksen ja kaupankäynnin historiaa. Missä valta lopulta sijaitsee, vai sijaitseeko missään?

Hectigo osuu politiikan tutkijoillekin arkaan alueeseen: haluammeko todella että kaikki osallistuvat päätöksentekoon. Ilman mitään lähteitä esitän huomion tutkimuksesta joka analysoi äänestysaktiivisuutta useissa valtioissa. Tällöin havaittiin, että poikkeuksellisen korkea äänestysaktiivisuus kertoo tulehdustilasta yhteiskunnassa, siitä että joku on pielessä. Luennolla puhuttiin hihavakion omaisesti luvusta 2/3 – se on hyvä määrä, mutta sitä isommat luvut ovat epäilyttäviä.